Syksyn raportti NOW:n toiminnasta 2016

Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman seurantaraportti 31.7.2016

1 Yhteenveto ohjelman kokonaistilanteesta

Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman viimeisenä toimintavuonna toimenpiteet ja projektit painottuvat nuorten työttömyyden vähentämiseen. Näistä projekteista Ohjaamo Espoo (ESR-rahoitteinen vuosina 2015–2018) keskittyy antamaan monialaista tukea ja ohjausta työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17–29- vuotiaille nuorille (nuorisotakuu). Lisäksi Ohjaamo Espoo koordinoi nuorten matalan kynnyksen toimintamallin kehittämistä Espooseen. Uutena toimintona aloitti Monik ry:n isännöimä Urax-työhönvalmennushanke, jonka tavoitteena on ohjata maahanmuuttajataustaisia nuoria työelämään. Hankkeessa mukana ovat Espoon ja Helsingin kaupungit sekä Uudenmaan TE-toimisto. Urax-hanke toimii yhteistyössä Espoon ja Helsingin Ohjaamojen kanssa.

2 Tilanne hyötytavoitteittain
Hyötytavoite: Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat

a) Tulokset ja mittareiden tilanne

Valtakunnallisen kouluterveystutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten hyvinvoinnin suunta on myönteinen. Nuorten päihteiden käyttö, nuuskaa lukuun ottamatta, on vähentynyt ja liikunnan harrastaminen on lisääntynyt. Vaikka vuoden 2015 kouluterveyskyselystä ei ole käytettävissä kaupunkikohtaisia tuloksia, voidaan olettaa, että Espoossa suunta on samankaltainen. Yhdeksi huolenaiheeksi voidaan nostaa tyttöjen kokema fyysinen uhka, joka on ammattioppilaitoksissa opiskelevilla säilynyt noin 20 %:ssa ja lukiolaistytöillä noussut n. 10 %:sta 15 %:iin.
Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman vuoden 2016 toimenpiteenä on yhteistyö Kalliolan Nuoret ry:n Espoon Tyttöjen talon kanssa, jossa organisoidaan syksyllä kaksi nuorten äitien toimintaryhmää ja yksi ryhmä väkivaltaisesti käyttäytyville tytöille. Yhteistyökumppaneina Nuoret äidit -toiminnassa on Espoon lastensuojelu- ja neuvolatoiminnot. Väkivaltaisten tyttöjen ryhmän toiminnassa kumppanina on lisäksi valtakunnallinen Maria Akatemian Keijun varjo -hanke, jonka yhtenä tavoitteena on kehittää työtapoja työntekijöille ryhmäohjaukseen ja yksilötyöhön.
Nuorten elinvoimaisuus ja Osallistuva Espoo -kehitysohjelmien yhteiset toimenpiteet nuorten osallisuuden lisäämiseksi ovat käynnistyneet uuden nuorisovaltuuston valinnan jälkeen. Toimenpiteillä edistetään toimintatapoja, joilla uuden kuntalain mukaisesti nuoria osallistetaan päätöksenteon suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa. Osana tätä toimintaa on myös KatuMetro-tutkimusryppääseen kuuluva Paikalla- hanke, joka kehittää toimintatapoja, joilla osallistetaan nuoria toimintaympäristönsä kehittämiseen Espoossa ja Helsingissä. Espoossa toimitaan yhteistyössä nuorisovaltuuston, teknisen ja ympäristötoimen sekä nuorisopalveluiden kanssa.

b) Johtopäätöksetjaennustehyötytavoitteentoteutumisestaohjelmakauden päättyessä

Nuorten hyvinvointi on riippuvainen yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta tilanteesta. Huolimatta siitä, että koulutustakuu toteutuu hyvin peruskoulun päättäneiden osalta, jää espoolaisnuoria ilman ammatillista koulutusta keskeytysten kautta. Positiivisena voidaan pitää sitä, että vuoden 2015 lopussa peruskoulun varassa olevia 15–29- vuotiaita työttömiä oli 624 henkilöä, kun vuotta aiemmin heitä oli 667. Yhä edelleen huoli on myös niistä nuorista, jotka eivät ylioppilastutkinnon jälkeen ole sijoittuneet jatkokoulutukseen. Etsivän nuorisotyön asiakkaana oli 476 16–29-vuotiasta nuorta 1.1. - 31.7 välisenä aikana. Etsivä nuorisotyö (Omnia) huolehtii yhteistyössä Espoon
opetustointen kanssa nuorten sijoittumisesta 2. asteen koulutuksiin yhteishaun jälkeen ja opintonsa keskeyttäneiden ohjaamisesta, joista tilasto on käytettävissä täydennyshakujen jälkeen.
Ennakoimattoman suuresta turvapaikanhakijoiden määrästä huolimatta kaikille perusopetusikäisille Espooseen sijoitetuille turvapaikanhakijoille (noin 220 henkilöä) pystyttiin osoittamaan perusopetukseen valmistavan opetuksen luokkapaikat nopeasti.

Hyötytavoite: Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista ja muista lähtökohdista huolimatta

a) Tulokset ja mittareiden tilanne

Hyötytavoitteen pääprojektina on Stadium Sports Campin järjestämät leiritoiminnot, jotka järjestetään yhteistyössä espoolaisten liikuntaseurojen kanssa Leppävaaran urheilupuiston alueella. Uutena toimintona kesällä 2016 olivat päiväleirit, jotka suunnattiin 6–10-vuotiaille. Osallistujia leireillä oli 433 lasta (espoolaisia 227), kun vuonna 2015 heitä oli 303. Maksuvapaapaikkoja on leirille myönnetty 13.6. mennessä 61 espoolaiselle lapselle ja nuorelle (yhteensä jaettiin 99 paikkaa). Lisäksi leirit tarjosivat 98 koululaiselle ja opiskelijalle kesätyöpaikan liikunta- ja nuorisopalveluiden, Omnian sekä liikuntaseurojen kautta.

Kevään 2016 aikana on hitaasti käynnistynyt eri toimijoiden rekisteröityminen harrastushaku.fi-sivustoille (13 nuoriso- ja liikuntajärjestöä). Sivuston ulkoasua espoolaisille toimijoille sopivammaksi kehitetään yhteistyössä pk-seudun kaupunkien kanssa. Markkinointi aloitetaan syksyllä 2016. Lisäksi kehitetään Espoon omia internet-sivustoja niin, että kaikki kaupungin ja kaupungin yhteistyökumppaneiden nuorille tarjoamat palvelut löytyvät jatkossa Nuori Espoo -sivuilta.

b) Johtopäätöksetjaennustehyötytavoitteentoteutumisestaohjelmakauden päättyessä

Kehitysohjelman toimintakauden aikana on edistetty hyötytavoitetta monipuolisilla toimenpiteillä. Sivistystoimen eri tulosyksiköissä on lisätty matalan kynnyksen kerhotoimintoja ja lisäksi on avustettu kulttuuri-, liikunta- ja nuorisojärjestöjä harrastustoimintojen järjestämisessä. Liikuntatoimessa on lisätty matalan kynnyksen Muuvi -, Jump- ja Wau-kerhoja (yhteensä 88), joiden käyntimäärä keväältä on yhteensä 13 220.

Koulujen antamat kerhotoiminnot ovat monipuolistuneet ja niiden osallistujamäärät ovat kasvaneet (opetustoimen arviointiraportti julkaistaan syksyn aikana):

Hyötytavoitteen toteutumista on hankalaa arvioida, koska tällä hetkellä ei ole käytössä tilastotietoja siitä, miten lapset ja nuoret itse kokevat pääsevänsä harrastuksiin ja kuinka paljon perheiden taloudelliset tilanteet vaikuttavat valintamahdollisuuksiin.


Hyötytavoite: Nuorten asunnottomuus vähenee

a) Tulokset ja mittareiden tilanne

Nuoren aikuisen itsenäistymistä ja liittymistä työelämään edistävät mahdollisuudet omaan kotiin. Espoossa nuorten tilastollinen asunnottomuus on vähentynyt, mutta samalla nuorten tuetun asumisen asiakkaiden määrä on jatkuvasti kasvanut. Nuorten asunnottomuus on myös usein piilossa tilastoilta, koska asuntotilanne viivästyttää irtautumista lapsuudenkodista.


Espoo on hyvin tietoinen nuorten vaikeasta asuntotilanteesta ja tekee aktiivisesti toimenpiteitä asunnottomuuden poistamiseksi. Myös nuoria on kuultu asuntotilanteesta, esimerkiksi Nuoret arjen keskiössä -projektin tuotokset ovat vaikuttaneet asunto-ohjelman toteutumiskohteisiin (Suviniitty) ja valtakunnallisen asunnottomuuden ennaltaehkäisyohjelman (nk. Aune-ohjelma) tavoitteita ideoitiin Espoossa pidetyssä valtakunnallisessa seminaarissa. Espoossa on vireillä mm. seuraavia hankkeita, joilla parannetaan nuorten asuntotilannetta:

· Espoo on aloittanut uutena toimintana välivuokrausta pilotoivan hankkeen yhteistyössä Y-säätiön kanssa. Välivuokrauksen avulla on tarkoitus saada vuokrattua yksityisiltä vuokramarkkinoilta asuntoja ensisijaisesti alle 30-vuotiaille, joiden on vaikea löytää asuntoa itsenäisesti. Vuoden 2016 tavoitteena on 30 asuntoa ja toteutuneita on 31.7. yhteensä 15.
· Espoo lisää nuorten ja aikuisten tuetun asumisen palveluvalikoimaa allianssimallilla. Tuen tarpeessa olevia alle 30-vuotiaita arvioidaan olevan n. 130– 180 asiakasta vuosittain.
· Espooseen perustetaan kriisimajoitusyksikkö Järvenperälle, joka on tarkoitettu päihteettömille vähävaraisille ja asunnottomille asiakkaille. Toimipiste avautuu elokuussa.
· Espoo on varannut kolme tonttia nuorten asumiseen eli yhteensä n. 200 asuntoa; Friisinmäki (2017), Suviniitty (2016) ja Holmanpuisto II (2017).
· Ohjaamo Espoossa työskentelee asumiskoordinaattori, joka antaa nuorille asumisneuvontaa ja järjestää asunnonhakuinfoja. Lisäksi asumiskoordinaattori luo verkostoja paikallisiin vuokranantajatahoihin ja selvittelee mm. mahdollisuuksia isojen asuntojen kimppakämppävuokraukseen nuorille.
Espoo on ollut mukana Kelan valtakunnallisessa Omaväylä-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää toimivaa kuntoutusmallia 18–35-vuotiaille, joilla on ADHD/ADD tai Aspergerin oireyhtymä. Kuntoutusmalli on osa yhteiskuntatakuun toteuttamista ja antaa valmiuksia itsenäiseen asumiseen. Kesäkuuhun 2016 mennessä neuropsykiatriakeskus ProNeuronissa on ollut 40 Omaväylä-hankkeeseen kuuluvan nuoren kuntoutusjaksoa, joista espoolaisia nuoria on ollut 37.

b) Johtopäätökset ja ennuste hyötytavoitteent oteutumisesta ohjelmakauden päättyessä

Nuorten asunnottomuus on vähentynyt vuodesta 2013 alkaen, ja Espoossa on tehty toimenpiteitä, joilla tulevaisuudessa nuorten asunnottomuus saataisiin nykyisillä tilastollisilla luvuilla poistettua. Nuorten asunnottomuusluvut eivät kuitenkaan kerro nuorten todellisesta asuntotarpeesta, joka usein ilmenee itsenäistymisen viivästymisenä lapsuudenkodista.

Nuorten asuntotilannetta on myös vaikea ennustaa siksi, että asuntojen kysyntä tulee kasvamaan sekä sisäisen muuttoliikkeen että maahanmuuton vuoksi.


Hyötytavoite: Nuorten työttömyys vähenee 
a) Tulokset ja mittareiden tilanne

Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman projekteista Ohjaamo Espoo jatkuu (2015– 2018) ja uutena toimintona aloitti Urax-hanke, joka antaa ohjausta ja tukea maahanmuuttajanuorille työelämään siirtymiseksi. Hanketta hallinnoi Monik ry Uudenmaan TE-toimiston, Espoon nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman ja Helsingin kaupungin tuella. Hanke on yhteistyössä Espoon ja Helsingin Ohjaamojen kanssa.

Ohjaamo Espoo on 17–29-vuotiaille nuorille suunnattu matalan kynnyksen palvelu, jossa monialaisella yhteistyöllä annetaan henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta nuorille erilaisissa elämäntilanteissa ja ohjataan nuoria koulutukseen ja työelämään. Omnian hallinnoimassa ESR-rahoitteisessa hankkeessa mukana ovat lisäksi Espoon kaupunki ja Helsingin Diakonissalaitos. Mukana toimijoina ja verkostokumppaneina projektissa ovat Uudenmaan TE-toimisto, Espoon kaupungin sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimet, Vamos Espoo, Svenska produktionsskola, Kela, Omnian etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajat.

Nuorten työttömyys lähti nousemaan Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman toiminnan käynnistyessä, ja nyt viimeisenä toimintavuonna sen nousu näyttää taittuvan.

Espoossa poikkihallinnollisella yhteistyöllä ja kumppanuuksilla julkisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on rakennettu nuorille väyliä sekä työllistymiseen että koulutukseen palaamiseen. Näillä toiminnoilla voidaan olettaa olleen työttömyyslukuja hidastava vaikutus:
· Ohjaamo Espoossa oli 31.5. mennessä nuorten asiakaskäyntikertoja 1069.
· Nuorten työpajoissa (Omnia) oli 31.5. mennessä 239 espoolaisnuorta.
(vuonna 2015 yhteensä 223 nuorta)
· Vamos Espoo, kevään aikana palvelun päättäneitä nuoria oli 149, uusia nuoria vuoden alusta aloitti 101 ja jonossa n. 29 nuorta (toiminnan aikana tavoitettuja nuoria on ollut 734). Nuorten käyntikertoja ryhmissä vuonna 2016 aikana on ollut tähän mennessä 2839.
· Svenska Produktionsskolanin (SVEPS) työpajoissa oli 31.7. mennessä ruotsinkielisiä nuoria 27 (vuonna 2015 275 nuorta, joista espoolaisia 57)
· Urax-hankkeessa (Monik ry) on vuoden 2016 alusta ollut 61 asiakasta, joista espoolaisnuoria 31.

b) Johtopäätöksetjaennustehyötytavoitteentoteutumisestaohjelmakauden päättyessä

Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman tukemilla projekteilla ja toimenpiteillä sekä näiden kautta tehtävällä kumppanuusyhteistyöllä vaikutetaan nuorten kouluttautumiseen ja työllistymiseen. Erityistä huolta aiheuttavat ne nuoret, joiden kouluttautuminen ja työllistyminen on haastavaa keskeytettyjen ammatillisten opintojen tai jatkokoulutuksien vuoksi tai jotka tarvitsevat pitkäaikaista sosiaalista kuntoutusta. Kesäkuukausien työttömyysluvuista ei vielä voi ennustaa hyötytavoitteen toteutumista, koska lukuihin vaikuttaa koulutuksista työelämään siirtymät sekä jatkokoulutuksiin hakeutuminen.¨

3 Poikkihallinnollisen yhteistyön toteutuminen

Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman projektien ja toimenpiteiden toteutuksissa on mukana tulosyksikköjä kaikilta Espoon kaupungin toimialoilta ja lisäksi kumppaneita on valtionhallinnosta, koulutusorganisaatioista, seurakunnista ja kolmannelta sektorilta. Lisäksi poikkihallinnollista yhteistyötä on tehty Osallistuva Espoo -kehitysohjelman ja nuorisovaltuuston kanssa lasten ja nuorten osallisuuden kehittämisessä.

4 Määrärahan käyttö

Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelmaan oli vuodelle 2016 varattu 100 000 euron määräraha, josta on käytetty 35 % (käyttöprosentti matala, koska sisäiset tilisiirrot tehdään loppuvuodesta). Määräraha on suunniteltu käytettäväksi pienempien projektien (esim. Urax-hanke) omarahoitusosuuksiin, hallinnollisiin kustannuksiin sekä toimenpiteisiin ja seminaareihin. Kehitysohjelman laajemmat projektit (Ohjaamo Espoo) on rahoitettu ulkopuolisilla rahoituksilla (ESR, RAY ja Uudenmaan TE-toimisto) ja toteutettu poikkihallinnollisella yhteistyöllä.

Stadium Sports Camp on Espoossa!

ESPOON liikuntapäällikkö Markku Sistonen kutsui ohjausryhmän puheenjohtaja Martti Hellströmin mukaan tutustumaan Leppävaarassa ensimmäistä kestää toteutettavaan Stadium Sports Campiin. Olemme olleet Nuorten elinvoimaisuus ohjelmaryhmässä  (NOW)  innostuneita tästä hankkeesta. Se antaa 10-15-vuotiaille lapsille hienon mahdollisuuden kokeilla eri urheilulajeja. Mm. NOW rahoitti ilmaisia leirijaksoja.

Viikon leirin ohjelmassa on oman lajin harjoituksia/ 2 kertaa päivässä (tänä vuonna lajeina mm. jalkapallo, jääkiekko, yleisurheilu sähly...)  uusien lajien kokeilua (mm. pyörätuolirugby, kalliokiipeily...) vapaata toimintaa, discoa, olympialaiset - ja kahdeksan tuntia ruokailua:-) Porukka syö neljä kertaa päivässä. Yksin iltapalalla kuluu 11 kg leipää!

Leiriläiset yöpyvät Veräjäpellon koulun uudessa paviljongissa, syövät Laurean ammattikorkeakoulun  tiloissa ja harjoittelevat Leppävaaran urheilupuiston ja lähiympäristön saleissa.

TÄNÄ kesänä järjestetttävällä kahdella koko vuorokauden leirillä on yhteensä 300 lasta. Poikia ja tyttöjä on noin puolet ja puolet. Espoolaisia heistä on 60.

Hienoa on sekin, että kesätyöpaikan on saanut 80 vähintään 16-vuotiasta nuorta. Seurat hoitavat valmentaja- ohjaajanuorille palkkiot, ja kaupan päälle he saavat mm. leirivaatteet kenkieen.

Ensimmäinen leiri päättyy tänään perjantaina, ja toinen starttaa ylihuomemma sunnuntaina. Toisella viikolla lajivalikoima on vielä laajempi, kun mukaan tulee tanssin harrastajia.

TOIMINTA laajenee ensi kesänä. Tavoitteena on rikkoa ensi kesänä 500 osallistujan raja ja koota mukaan tusinan verran lajeja (toiveissa esim. miekkailu, paini, uinti, pesäpallo...). Kesällä 2016 onkin käytössä mm. Leppävaaran uimahalli ja myös maltaita maksanut ulkoallas. Upea juttu.

Mediatiedote 3.2.2015

Ohjaamosta nuorelle uusi suunta

Nuorille kaavaillaan kattavia ja helposti saavutettavia neuvontapalveluja saman katon alle – Ohjaamoon. Pääkaupunkiseudun suuret kunnat suunnittelevat Ohjaamoitaan tiiviissä yhteistyössä.

Kun opiskelupaikkaa ei irtoa eikä työpaikkaa tipu ilman työkokemusta, moni nuori väsyy yrittämään ja pian on mielikin maassa. Nuorille on monenlaista tukea tarjolla, mutta palvelut eivät ole riittävät ja ne ovat hajallaan eri virastoissa. Luukulta toiselle juokseminen on raskasta eikä tieto viranomaisten välillä kulje. Tähän halutaan nyt muutos.

Suunnitteilla olevan Ohjaamon perusajatuksena on tarjota ilman työ- ja opiskelupaikkaa olevalle nuorelle vahvaa yksilöllistä tukea sekä koulutuksen, työllistymisen ja kuntoutuksen palvelut yhden toimipisteen kautta. Nuori voisi tulla Ohjaamoon itse, kaverin kanssa, etsivän nuorisotyön tai vaikka terveydenhoitajan kautta. Ohjaamossa nuorelle tarjottaisiin tilannekartoituksen jälkeen juuri sitä ohjausta mitä hän tarvitsee, oli se sitten opinto-ohjausta, TE-toimiston palveluja, terveydenhoitajan tapaamista tai jotain muuta. Sähköisiä palveluita aiotaan kehittää, niin että Ohjaamoon voisi olla yhteydessä vaikka Skypen kautta.

Vallankumouksellista yhteistyötä

Paitsi kaupunkien omien organisaatioiden myös kaupunkien välinen yhteistyö on Ohjaamossa avainasemassa. Pääkaupunkiseudun nuoret käyvät toisen asteen opinnoissa, ystävystyvät ja liikkuvat paljon yli kuntarajojen. Nuorten halutaan olevan ohjauksen suhteen alueella yhdenvertaisessa asemassa.

Helsingin, Espoon ja Vantaan Ohjaamoihin saisi pistäytyä myös naapurikaupunkien nuoret, vaikka viimekädessä palveluihin ohjataankin asuinkuntaan. Tämä edellyttää, että Ohjaamon palveluohjaajat tuntevat myös naapurikuntien palvelutarjonnan, työote on samanlainen ja tietokannat yhteiset.
– Vallankumouksellista Ohjaamossa on myös se, että tietyt palvelut, kuten ruotsinkielisten nuorten neuvonta, toteutettaisiin yhteistoimin, samoin henkilökunnan osaamisen kehittäminen, asiakkaiden osallistaminen ja viestintä, kertoo pääkaupunkiseudun Ohjaamojen suunnittelutyöpajaa perjantaina vetänyt Heidi Nygren Vantaalta.

Eri puolille Suomea suunniteltujen Ohjaamojen valtakunnallisesta kehittämisestä vastataan Kohtaamo-hankkeessa. Työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaaliministeriön yhteishanke on osa nykyiseen hallitusohjelmaan kirjattua Nuorisotakuun toteuttamista. Ohjaamo-toiminnan käynnistyminen odottaa Euroopan sosiaalirahaston rahoituspäätöstä.
– Profiilit vaihtelevat eripuolilla Suomea, koska työllistymisen haasteet ovat erilaiset eri alueilla. Tavoite on silti kaikilla sama: nuoren oman polun selkiyttäminen. On hienoa nähdä, millaisella innolla tähän on lähdetty myös pääkaupunkiseudulla, sanoo Kohtaamo-hankkeen projektisuunnittelija Tuija Kautto Keski-Suomen ely-keskuksesta.

Pääkaupunkiseudun kunnilla on tarkoitus olla omat painopisteet Ohjaamo-hankkeissaan. Helsingin Ohjaamo tulee toteutuessaan sijaitsemaan keskustassa, Espoolla on Ohjaamoa varten tilavaraus Leppävaarassa ja Vantaalla Tikkurilassa.

Lisätietoja:
Ritva Alatalo, ritva.alatalo@vantaa.fi, puh. 040 541 5987 (Vantaa)
Ilkka Haahtela, ilkka.haahtela@hel.fi, puh. 040 147 0303 (Helsinki)
Sirkku Reponen, sirkku.reponen@omnia.fi, puh. 046 851 5671 (Espoo)

Tajua mut u-tubssa

ESPOOSSA käynnistyneesta Taju Mut- projekista napakka video u-tubessa
https://www.youtube.com/watch?v=OhyH1lXEckU&feature=share

HANKKEESTA napalla diaesitys:
http://www.slideshare.net/SitraHyvinvointi/tajua-mut-mikkeli-ja-espoo

NOW-raportti 1:2014

ESPOON valtuusto merkitsi kokouksessaan 20.10. poikkihallinnollisten kehitysohjelmien raportit tiedoksi. NOW:n raportin oli laatinut projektipäällikkö Viula Pakka. Yllä oleva clipsin näytti  valtuuston kokouksessa pj. Martti Hellström. Puheenvuoro löytyy taltioinnista  http://qsb.webcast.fi/e/espoo/espoo_2014_1020_valtuustonkokous_osa2/#/webcast
kello 40.14- 43.39.

Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman tavoitteet ja seuranta 1: 2014

Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman käynnistyminen ja vuoden 2014 projektien ja toimenpiteiden tilanne
Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman hyötytavoitteiden projektit parantavat sekä es- poolaisille nuorille suunnattuja tukimuotoja että heidän mahdollisuuksiaan toimia aktiivi- sesti ja itsenäisesti elämän eri osa-alueilla, kuten opinnoissa, työelämässä ja vapaa- ajalla. Kehitysohjelman projektit ja toimenpiteet kehittävät ennalta ehkäiseviä tukimuo- toja ja niissä kaikissa huomioidaan myös ne nuoret, joilla on erityistarpeita.

Nuorten elinvoimaisuuskehitysohjelmaan valikoidut projektit ovat pitkäkestoisia ja hyöty- tavoitteiden toteutumisen todentaminen mahdollistuu vasta ohjelmakauden loppupuolel- la tai sen jälkeen. Kehitysohjelman hyväksytyn suunnitelman mukaan seurantaa teh- dään pääasiallisesti kouluterveyskyselyn, nuorten työllisyysmittareiden ja asunnotto- muusmittareiden avulla.
Mittarit, joiden kehityksestä saadaan tähän seurantaan tietoa, ovat nuorten työllisyysti- lanne ja alustavaa tietoa nuorten sijoittumisesta koulutukseen peruskoulun jälkeen. Mo- lemmat ovat myös nuorisotakuun toteutumisen mittaristoa. Alle 25- vuotiaita työttömiä oli Espoossa huhtikuussa 1 134 eli 17 % enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajan- kohtana (Vantaa 12 %, Helsinki 18 %). Alle 25-vuotiaiden nuorisotyöttömistä lähes 2/3 osaa on miehiä ja yleisimmät koulutusasteet ovat 53 % keskiaste ja 33 % perusaste. Kesäkuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä oli Espoossa 1 525 (vuonna 2013 kesä- kuun lopussa työttömiä oli 1 372). Kesäkuun työllisyyslukuun vaikuttaa kausityöllistymi- nen sekä vastavalmistuneiden tulo työmarkkinoille.

Espoo, Kirkkonummi, Kauniainen ja Omnia vastaavat yhteistyössä alueen koulutusta- kuun toteutumisesta. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteyshaun 12.6.2014 tulosten perusteella ilman opiskelupaikkaa jäi 150 nuorta (v. 2013 300 nuor- ta), joilla on edelleen mahdollisuus saada opiskelupaikka täydennyshaussa. Etsivän nuorisotyön ohjaajat tukevat näitä nuoria opintojen suunnittelussa.

Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman yhteistyön sekä sidosryhmien laaja-alaisuutta kuvaa hyötytavoitteisiin liittyvät projektit ja niissä mukana olevat tahot, josta on jäljem- pänä tilannekatsaukset. Lisäksi kehitysohjelman ohjausryhmä hyödyntää asiantuntijoita sekä seuranta- ja tutkimustietoa projektien ja toimenpiteiden suunnittelussa ja valikoin- nissa. Kehitysohjelman ohjausryhmä on kokoontunut kevään 2014 aikana viisi kertaa sekä osallistunut kehitysohjelmien yhteiseen tapaamiseen.


Nuorten elinvoimaisuuskehitysohjelman hyötytavoitteiden ja projektien edistyminen
Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat - hyötytavoite
Hyötytavoitteeseen valikoitui toteutettavaksi projekti, jolla pyritään tunnistamaan tukea tarvitsevat lapset ja nuoret varhaisessa vaiheessa. Projektin nimi on TAJUA MUT ! Projektin tavoitteena on tehostaa julkisen palvelujärjestelmän toimijoiden yhteistyötä ns. liputus- menetelmällä ja tuottaa matalan kynnyksen palveluita lasten ja nuorten lähiym- päristössä. Kohderyhmä on aloitusvaiheessa 9 – 28 -vuotiaat, mutta palvelua on tarkoi- tus laajentaa myöhemmin nuorempiin ikäryhmiin.
Projekti käynnistyi varsinaisesti 15.3.2014, jolloin projektihenkilöstö aloitti tehtävissään. Tällä hetkellä projekti on ensimmäisessä pilotointivaiheessa. Projektille on luotu oma vi- suaalinen ilme, jolla pyritään tekemään toimintamalli tunnetuksi sekä nuorille, nuorten vanhemmille että nuorten kanssa toimiville tahoille.

Tajua mut ! – tietojärjestelmää ja toimintamallia koskevat koulutukset käynnistyivät tou- kokuussa. Koulutettavia tahoja ovat koulujen, oppilashuollon, terveydenhuollon, las- tensuojelun, terapiapalveluiden, liikunta- ja nuorisopalveluiden ja svenska rumin henki- löstö sekä Omnian ja poliisin henkilökuntaa. Omnian etsivän nuorisotyön kanssa teh- dään tiivistä yhteistyötä toimintamallin prosessien kehittämisessä. Edellä mainitut tahot ovat keskeisessä asemassa toimintamallin käyttöön otossa ja myös lasten ja nuorten tuen antajina.

Projektin johtoryhmä koostuu rahoittajatahoista ja keskeisistä toimijoista, joita ovat Suomen itsenäisyyden rahasto Sitra, opetus- ja kulttuuriministeriö, Omnia koulutuskun- tayhtymä sekä edustajat Espoon kaupungin sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimen toimi- aloilta. Sidosryhmiä toiminnan kehittämisessä ovat mm. Centrum voor Publieke Innova- tien (CPI) ja Multisignaali Hollannista, Mikkelin kaupungin liputtajaorganisaatio ja Kunti- en Tiera Oy. Lisäksi yhteistyötahoina ovat Nuorisotutkimusverkosto ja Fountain Park, joiden kanssa suunnitellaan ja toteutetaan arvioinnit viranomaisyhteistyöstä sekä kartoi- tetaan lasten ja nuorten kokemukset toimintamallista.

Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta -hyötytavoite
Hyötytavoitteelle suunnitellut projektit ja toimenpiteet aktivoituvat pääosin vuoden 2015 aikana.
Suunnitteilla ollut Nuorten Areena – projekti, jonka tavoitteena oli saada Espooseen monipuolinen nuorten toimintakeskus, ei toteudu alkuperäisen sijoituspaikan suhteen, mikä arvioinnin jälkeen todettiin soveltumattomaksi ao. käyttöön. Projektin suunnittelun voi kuitenkin hyödyntää jatkossa, mikäli toteuttaminen mahdollistuu.

Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman yhtenä hyötytavoitteena on lasten ja nuorten vapaa-ajantoimintojen mahdollistaminen. Vuoden 2014 aikana kartoitetaan kaupungin ja kaupungin tukemien harrastusmahdollisuuksien tarjonta ja osallistuja määrä. Lisäksi hyödynnetään kouluterveystutkimuksen alueellisia tuloksia suhteessa siihen, miten va- paa-ajan toimintoihin osallistuminen mahdollistuu Espoon eri alueilla.

Stadium Sports Camp – liikunta ja elämysleirit on tarkoitettu 11 – 14- vuotiaille tytöille ja pojille. SSC – leirit tuovat Espooseen laadukasta liikuntatoimintaa kaikille lapsille ja sa- malla leirit työllistävät nuoria liikunnan pariin. Leirien järjestämisestä on allekirjoitettu sopimus Stadium Sports Camp AB:n ja Espoon kaupungin välillä helmikuussa 2014 (sopimusvuodet 2015 – 17 + optiomahdollisuus 2018 -2019). Leirit toteutetaan Leppä- vaaran urheilupuistossa ja kesällä 2015 osallistujatavoite on 400 -500 nuorta. Sidos- ja yhteistyötahoja ovat espoolaiset liikuntaseurat, jotka tuovat lajivalikoiman leirille.

Nuorten asunnottomuus vähenee -hyötytavoite
Nuoret arjen keskiössä – projektin tavoitteena on suunnitella ja kehittää yhteistyössä nuorten kanssa vireä asumisyhteisö ja asuinympäristö, johon eritaustaiset nuoret vaikut- tavat mielipiteillään, kulttuurillaan ja ajatuksillaan. Samalla opitaan uudenlainen osallis- tava suunnittelumenetelmä, jota voidaan hyödyntää kaupungin muissakin projekteissa ja kolmantena suurena tavoitteena on, että nuorten kanssa yhteistyössä kehitetyt mallit to- teutuvat nuorisoasuntokohteessa. Projektin toteuttavat Espoon kaupunki ja Nuori- soasuntoliitto sekä toteuttamisvaiheessa Alkuasunnot Oy.

Nuorten työpajatyöskentely käynnistyy syyskuussa ja nuorten rekrytointi on aloitettu jo toukokuussa. Työpajojen ohjaajien valmennus on käynnistetty. Työpajojen ja projektin onnistumista arvioidaan itsearvioinnilla työpajoissa sekä seurantatapaamisella, jossa katsotaan tuloksia ja toteutumista tulevassa nuorisoasuntokohteessa.

Hyötytavoitteen toisena toimenpiteenä on edistää adhd- ja asperger – nuorten tuettua asumista Espoossa. Oma Väylä – hankkeessa keskeisinä toimijoina ovat Kela ja Es- poon kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, joka avustaa nuorten kuntoutujien rekrytoin- nissa ja kuntoutujien virkistys- ja yhteistapahtumien järjestämisessä. Kela hankkii Es- pooseen palvelutuottajan kesän 2014 aikana ja hanke käynnistyy tämän jälkeen.

Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman kolmantena toimenpiteenä tähän hyötytavoitteeseen oli nuorten ajatushautomon järjestäminen valtakunnallisena asunnottomuuspäi- vänä 17.10. Tälle toimenpiteelle lisänäkyvyyttä tuo valtakunnallisen asunnottomuusse- minaarin saaminen Espooseen, jonka osana ajatushautomo toteutetaan. Seminaari pi- detään Dipolissa. Nuorten ajatushautomon ideana on suunnitella tulevaa Paavo III – hanketta yhdessä asunnottomien ja asunnottomuutta kokeneiden nuorten kanssa. Paa- vo III toimenpideohjelma on vuosille 2016 – 2020.

Yhteistyötahoina ovat Espoon eri toimialat, Ympäristöministeriö, Ara ja Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke). Hanke on positiivisesti onnistunut, jos nuorten ehdotuksia saadaan toimenpideohjelmaan.

Nuorten työttömyys vähenee -hyötytavoite
Hyötytavoitteen toteuttamiseksi suunniteltiin Nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoi- tusprojekti, joka on osa Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelmaa ja samalla myös osa toimenpiteenä Espoon kaupungin ja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston solmimaa yh- teistyösopimusta, jolla pyritään kohentamaan työllisyystilannetta Espoossa.

Kartoitushanke on Euroopan Sosiaalirahaston tukema hanke, josta vastaavat Espoon kaupunki ja koulutuskuntayhtymä Omnia. Toteutusaika on 6.3. – 30.9.2014 ja hankkeen toteuttaa Omnia. Kartoituksessa selvitetään nuorten palvelut ja palvelutarpeet, joihin vastaamalla nuorten tilannetta koulutus- ja työmarkkinoilla voitaisiin parantaa. Selvityksen kohteena on 17 – 29- vuotiaiden työllistymistä ja opiskelua tukevat ja val- mentavat palvelut sekä niiden riittävyys.

Kartoituksessa tarkastellaan palveluiden tarjontaa mm. seuraavilta näkökulmilta; 1) tiedotus, neuvonta ja ohjaus, 2) kuntouttava ja valmentava palvelu, 3) koulutukseen ja opiskeluun valmentava palvelu ja 4.) Työllistymistä tukevat palvelut. Kartoitus tehdään kyselyin ja haastatteluin sekä nuorille että palveluiden tarjoajille.

Kartoituksen tulosten perusteella laaditaan kehittämisehdotukset ja -suunnitelma, jossa mm. mallintuvat nuorten yksilölliset palvelupolut, siirtymät palvelusta toiseen sekä teh- dään mahdolliset esitykset palveluvajeitten korjaamiseksi. Ohjausryhmä koostuu nuori- sotakuun toteuttamisen kannalta keskeisistä toimijoista. Projektin loppuseminaari järjestetään syyskuussa 2014.
3 Ohjelman määrärahan käyttö 31.7.2014

Nuorten elinvoimaisuus ohjelmalle on varattu 100,000 euron määräraha, josta on käytetty 12.8 %. Ohjelman projekteilla ja toimenpiteillä on omat talousarvionsa ja määrärahat.

NOW- kehitysohjelman tavoitteet ja seuranta 1: 2014

Netissä on paljon hauskoja NOW-logoja.

KAUPUNGINHALLITUS käsittelee elokuun toisessa kokouksessaan kaikkien kehitysohjelmien tavoitteiden toteutumista. Projektipäällikkö Viula Palla on laatinut raportin. Se löytyyy kokonaisuutena netistä osoitteesta http://espoo04.hosting.documenta.fi/kokous/2014313669-6.HTM.
Tässä lyhennelmä/poimintoja raportista.

Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman tavoitteet ja seuranta 1: 2014

1. Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman käynnistyminen ja vuoden 2014 projektien ja toimenpiteiden tilanne

Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman hyötytavoitteiden projektit parantavat sekä espoolaisille nuorille suunnattuja tukimuotoja että heidän mahdollisuuksiaan toimia aktiivisesti ja itsenäisesti elämän eri osa-alueilla, kuten opinnoissa, työelämässä ja vapaa- ajalla. Projekteila ja toimenpiteillä kehitetään ennalta ehkäiseviä tukimuotoja ja niissä huomioidaan myös ne nuoret, joilla on erityistarpeita.

Ohjelmaan valikoidut projektit ovat pitkäkestoisia ja hyötytavoitteiden toteutumisen todentaminen mahdollistuu vasta ohjelmakauden loppupuolella tai sen jälkeen. Seurantaa tehdään pääasiallisesti kouluterveyskyselyn, nuorten työllisyysmittareiden ja asunnottomuusmittareiden avulla.
Espoo, Kirkkonummi, Kauniainen ja Omnia vastaavat yhteistyössä alueen koulutustakuun toteutumisesta.

Kehitysohjelman ohjausryhmä on kokoontunut kevään 2014 aikana viisi kertaa sekä osallistunut kehitysohjelmien yhteiseen tapaamiseen.

Tilanne nyt:
-  Alle 25- vuotiaita työttömiä oli Espoossa huhtikuussa 1 134 eli 17 % enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana (Vantaa 12 %, Helsinki 18 %).
- Alle 25-vuotiaiden nuorisotyöttömistä lähes 2/3 osaa on miehiä ja yleisimmät koulutusasteet ovat 53 % keskiaste ja 33 % perusaste.
- Kesäkuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä oli Espoossa 1 525 (vuonna 2013 kesäkuun lopussa työttömiä oli 1 372).
- Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteyshaun 12.6.2014 tulosten perusteella ilman opiskelupaikkaa jäi 150 nuorta (v. 2013 300 nuorta), joilla on edelleen mahdollisuus saada opiskelupaikka täydennyshaussa. Etsivän nuorisotyön ohjaajat tukevat näitä nuoria opintojen suunnittelussa.

2. Nuorten elinvoimaisuuskehitysohjelman hyötytavoitteiden ja projektien edistyminen

Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat - hyötytavoite

Ohjelmaan valittiin projekti: TAJUA MUT!, jolla pyritään tunnistamaan tukea tarvitsevat lapset ja nuoret varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on tehostaa julkisen palvelujärjestelmän toimijoiden yhteistyötä ns. liputusmenetelmällä ja tuottaa matalan kynnyksen palveluita lasten ja nuorten lähiym- päristössä. Kohderyhmä on aloitusvaiheessa 9 – 28 -vuotiaat, mutta palvelua on tarkoitus laajentaa myöhemmin nuorempiin ikäryhmiin.

Projekti käynnistyi varsinaisesti 15.3.2014, jolloin projektihenkilöstö aloitti tehtävissään. Projekti on ensimmäisessä pilotointivaiheessa. Sille on luotu oma visuaalinen ilme, jolla pyritään tekemään toimintamalli tunnetuksi sekä nuorille, nuorten vanhemmille että nuorten kanssa toimiville tahoille.

Tajua mut ! – tietojärjestelmää ja toimintamallia koskevat koulutukset käynnistyivät toukokuussa. Koulutettavia tahoja ovat koulujen, oppilashuollon, terveydenhuollon, las- tensuojelun, terapiapalveluiden, liikunta- ja nuorisopalveluiden ja svenska rumin henkilöstö sekä Omnian ja poliisin henkilökuntaa. Em. tahot ovat keskeisessä asemassa toimintamallin käyttöön otossa ja myös lasten ja nuorten tuen antajina.

Projektin johtoryhmä koostuu rahoittajatahoista ja keskeisistä toimijoista, joita ovat Suomen itsenäisyyden rahasto Sitra, opetus- ja kulttuuriministeriö, Omnia koulutuskuntayhtymä sekä edustajat Espoon kaupungin sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimen toimi- aloilta. Sidosryhmiä toiminnan kehittämisessä ovat mm. Centrum voor Publieke Innova- tien (CPI) ja Multisignaali Hollannista, Mikkelin kaupungin liputtajaorganisaatio ja Kuntien Tiera Oy. Lisäksi yhteistyötahoina ovat Nuorisotutkimusverkosto ja Fountain Park, joiden kanssa suunnitellaan ja toteutetaan arvioinnit viranomaisyhteistyöstä sekä kartoitetaan lasten ja nuorten kokemukset toimintamallista.

Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta -hyötytavoite

Projektit ja toimenpiteet aktivoituvat pääosin vuoden 2015 aikana. Suunnitteilla ollut Nuorten Areena – projekti, jonka tavoitteena oli saada Espooseen monipuolinen nuorten toimintakeskus, ei toteudu alkuperäisessä sijoituspaikassa, koska se todettiin tarkoitukseen soveltumattomaksi. Projektin suunnittelun voi kuitenkin hyödyntää jatkossa, mikäli toteuttaminen mahdollistuu.

Vuoden 2014 aikana kartoitetaan kaupungin ja kaupungin tukemien harrastusmahdollisuuksien tarjonta ja osallistuja määrä. Lisäksi hyödynnetään kouluterveystutkimuksen alueellisia tuloksia suhteessa siihen, miten va- paa-ajan toimintoihin osallistuminen mahdollistuu Espoon eri alueilla.

Stadium Sports Camp – liikunta ja elämysleirit on tarkoitettu 11 – 14- vuotiaille tytöille ja pojille. SSC – leirit tuovat Espooseen laadukasta liikuntatoimintaa kaikille lapsille ja samalla leirit työllistävät nuoria liikunnan pariin. Leirien järjestämisestä on allekirjoitettu sopimus Stadium Sports Camp AB:n ja Espoon kaupungin välillä helmikuussa 2014 (sopimusvuodet 2015 – 17 + optiomahdollisuus 2018 -2019).

Leirit toteutetaan Leppävaaran urheilupuistossa ja kesällä 2015 osallistujatavoite on 400 -500 nuorta. Sidos- ja yhteistyötahoja ovat espoolaiset liikuntaseurat, jotka tuovat lajivalikoiman leirille.

Nuorten asunnottomuus vähenee -hyötytavoite

Nuoret arjen keskiössä – projektin tavoitteena on suunnitella ja kehittää yhteistyössä nuorten kanssa vireä asumisyhteisö ja asuinympäristö, johon eritaustaiset nuoret vaikut- tavat mielipiteillään, kulttuurillaan ja ajatuksillaan. Samalla opitaan uudenlainen osallistava suunnittelumenetelmä, jota voidaan hyödyntää kaupungin muissakin projekteissa. Kolmantena suurena tavoitteena on, että nuorten kanssa yhteistyössä kehitetyt mallit toteutuvat nuorisoasuntokohteessa. Projektin toteuttavat Espoon kaupunki ja Nuori- soasuntoliitto sekä toteuttamisvaiheessa Alkuasunnot Oy.

Nuorten työpajatyöskentely käynnistyy syyskuussa ja nuorten rekrytointi on aloitettu jo toukokuussa. Työpajojen ohjaajien valmennus on käynnistetty. Työpajojen ja projektin onnistumista arvioidaan itsearvioinnilla työpajoissa sekä seurantatapaamisella, jossa katsotaan tuloksia ja toteutumista tulevassa nuorisoasuntokohteessa.

Hyötytavoitteen toisena toimenpiteenä on edistää adhd- ja asperger – nuorten tuettua asumista Espoossa. Oma Väylä – hankkeessa keskeisinä toimijoina ovat Kela ja Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, joka avustaa nuorten kuntoutujien rekrytoin- nissa ja kuntoutujien virkistys- ja yhteistapahtumien järjestämisessä. Kela hankkii Espooseen palvelutuottajan kesän 2014 aikana ja hanke käynnistyy tämän jälkeen.

Tähän hyötytavoitteeseen  liittyy  nuorten ajatushautomon järjestäminen valtakunnallisena asunnottomuuspäivänä 17.10. Tälle toimenpiteelle lisänäkyvyyttä tuo valtakunnallisen asunnottomuusseminaarin saaminen Espooseen, jonka osana ajatushautomo toteutetaan. Seminaari pidetään Dipolissa. Nuorten ajatushautomon ideana on suunnitella tulevaa Paavo III – hanketta yhdessä asunnottomien ja asunnottomuutta kokeneiden nuorten kanssa. Paavo III toimenpideohjelma on vuosille 2016 – 2020.

Yhteistyötahoina ovat Espoon eri toimialat, Ympäristöministeriö, Ara ja Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke). Hanke on positiivisesti onnistunut, jos nuorten ehdotuksia saadaan toimenpideohjelmaan.

Nuorten työttömyys vähenee -hyötytavoite

Hyötytavoitteen toteuttamiseksi suunniteltiin Nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitusprojekti, joka on osa kehitysohjelmaa ja samalla myös osa toimenpiteenä Espoon kaupungin ja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston solmimaa yhteistyösopimusta, jolla pyritään kohentamaan työllisyystilannetta Espoossa.

Kartoitushanke on Euroopan Sosiaalirahaston tukema hanke, josta vastaavat Espoon kaupunki ja koulutuskuntayhtymä Omnia. Toteutusaika on 6.3. – 30.9.2014 ja hankkeen toteuttaa Omnia. Kartoituksessa selvitetään nuorten palvelut ja palvelutarpeet, joihin vastaamalla nuorten tilannetta koulutus- ja työmarkkinoilla voitaisiin parantaa. Selvityksen kohteena on 17 – 29- vuotiaiden työllistymistä ja opiskelua tukevat ja val- mentavat palvelut sekä niiden riittävyys.

Kartoituksessa tarkastellaan palveluiden tarjontaa mm. seuraavista  näkökulmista; 1) tiedotus, neuvonta ja ohjaus, 2) kuntouttava ja valmentava palvelu, 3) koulutukseen ja opiskeluun valmentava palvelu ja 4.) Työllistymistä tukevat palvelut. Kartoitus tehdään kyselyin ja haastatteluin sekä nuorille että palveluiden tarjoajille.

Kartoituksen tulosten perusteella laaditaan kehittämisehdotukset ja -suunnitelma, jossa mm. mallintuvat nuorten yksilölliset palvelupolut, siirtymät palvelusta toiseen sekä tehdään mahdolliset esitykset palveluvajeitten korjaamiseksi. Ohjausryhmä koostuu nuorisotakuun toteuttamisen kannalta keskeisistä toimijoista. Projektin loppuseminaari järjestetään syyskuussa 2014.

3 Ohjelman määrärahan käyttö 31.7.2014

Nuorten elinvoimaisuus ohjelmalle on varattu 100,000 euron määräraha, josta on käytet- ty 12.8 %. Ohjelman projekteilla ja toimenpiteillä on omat talousarvionsa ja määrärahat.

Monitoimitalo 13

TERVEISIÄ Tampereelta Espoon liikunta- ja nuorisolautakunnan seminaari 2014:n  ja Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman ohjausryhmän tutustumisvierailulta. Kohteena oli legendaarinen Monitoimitalo 13.

Matkanjohtajana toimi liikunta- ja nuorisojohtaja Martti Merra. Ohjausryhmästä matkalle lähtivät  Martti Hellström, Heli Holma ja Anna-Maija Josefsson - ja entinen projektipäällikkömme Merja Nordling.   Tampereelle mentiin tilausbussilla ja takaisin junalla.

MONITOIMITALO 13 on  toiminut nyt kaksi vuotta. Käyntejä on ollut tähän mennessä yli 120 000! Talon nettisivuilla on  200 000 latausta vuodessa.

TOIMINTAA on viidessä kerroksessa. Mitä ylemmäksi noustaan, sitä erikoistuneempaa toiminta on.
Toiminta onkin avainsana. Talo ei keskity hengailuun.  Nuoret halutaan  koukuttaa toimimaan! Tarjolla on askartelu- ja käsityöpajoja, media-pajoja, studio, kokoustila, seurustelutiloja, seminaaritiloja... Kaikki tilat on suunnitelty muunneltaviksi ja monikäyttöisiksi. Vahtimestareita on kolme ja kaksi sivaria. Nuoriso-ohjaajia on 20. Henkilökunnalla on paitsi perusnuorisotyöosaamista, aina myös erityisosaamista.

Talossa järjestetään tapahtumia, näyttelyitä jne. 50 bändiä on tehnyt studiossa levyn. Työharjoittelussa olevat tekevät niihin kansia, ja konsertteihin julisteita...

Pääkohderyhmänä ovat 13-17-vuotiaat, mutta talon clue on, että tiloja saavat käyttää kaikenikäiset.  Kumppanuustoiminta oli laajaa. Talon kahvilasta vastaa oma yhdistys, joka tarjoaa aina  4-10 nuorelle kerrallaan  työkokemusta. Omat tilat on Pispalan sottiisilla, joka järjestää tanssitapahtumia.
Tiloja käyttää myös perusopetuksen mediakoulu.

TALO on ollut esikuvana Merran ideoimalle Nuorten Areenalle, jota suunniteltiin Espoon keskustaan. Tarjolla ollut tila olisi kuitenkin vaatinut liian kalliin remontin. Mutta idea elää.

Talo 13 on rakennettu vuonna 1913 valmistuneeseen entisen kauppaoppilaitokseen. Siihen tehtiin 4,3 miljoonan euron remontti - johon kuului mm. kokonaan kelluva rock-konserttitila. Kuoret, portaat ja aulat suojeltiin alkuperäiseen kuntoon. Henkilökunta osallistui tilojen suunnitteluun.Talon välineistöön saatiin käyttää noin 700 000 euroa. Paikat olivat valoisat, toimivat ja upeassa kunnossa.

UPEA paikka! Alla minuutin mittainen iMoviella tehty traileri Monitoimitalo 13.