keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Nuorten Areena: Haastateltavana Martti Merra


Liikuntajohtaja Martti Merra on huolissaan:
- Tällä hetkellä nuori voi eri tilastojen mukaan huonommin kuin koskaan aikaisemmin

Murehtiminen ei riitä. On tehtävä jotain. Merra haluaa Espooseen Nuorten Areenan.

Nuorten Areena 
- Nuorten Areena- suunnitelma mahdollistaisi, että  Espoo ja sen yhteistyökumppanit (valtio, elinkeinoelämä, kolmas sektori) voisivat koota nuorten osallistuvuutta tukevia ja syrjäytymistä ehkäiseviä palveluja  yhteen, Merra kertoo.

Kohde olisi valtakunnallinen pilotti heikosti käynnistyneen nuorisotakuun toimeenpanemiseksi ja todelliseksi moottoriksi.

Mistä idea tällaiseen?

- Hankkeen esikuvana voidaan pitää Tukholman Fryshusetia (www.fryshuset.se), jossa pääministeri Katainen ja työministeri Ihalainen vierailivat toukokuussa 2013.

Mikä tässä nyt olisi uutta?

- Keskittäminen ja kumppanuus, Merra lataa. Areenasta voidaan kehittää keskus, joka tarjoaa nuorille kokonaisvaltaista tukea ja ohjausta työelämän, koulutuksen ja elämänhallinnan eri osa-alueille.
- Kaikesta tästä on Espoossa huutava pula tai toiminnot ovat hajallaan ja siksi nuorten ulottumattomissa.

Nuorten Areenassa nuori saisi tarvitsemansa tuen nopeasti ja helposti yhdestä paikasta, sen sijaan, että häntä juoksutetaan luukulta toiselle.
- Tässä nuori hukkuu, joutuu varjoihin, Merra maalaa.

Synergioita toisivat TE-toimistojen nuorten palvelut, Vamos-Espoon, Omnian etsivä nuorisotyön, SVEPSin ruotsinkielisen etsivän nuorisotyön sekä koulutusneuvontaa tarjoavan InfoOmnian sijoittuminen toistensa viereen.

- Lisäksi nuorisopoliklinikan, velkaneuvonnan ja nuorisoasuntoliiton asiakkaat saisivat palvelut yhdestä paikasta. Leimaantumisen pelkokin vähenisi, kun areenan tarjoamat mahdollisuudet ja palvelut kohtaisivat ja vetäisivät puoleensa omaehtoisesti kaikenlaisia nuoria.

Millaista toimintaa Areenassa olisi?

- Areena tarjoaisi mahdollisuuksia työpajatoiminnan kehittämiselle ja – jopa – lähivuosina laajenevalle tutkintokoulutukselle, Merra kertoo.  Omnian nuorten työpajat voisivat pyörittää areenan kahvilaa ja InnoOmniassa toimivat ja siellä syntyvät yritykset voisivat tarjota ja testata siellä omia palveluitaan.

- Nuoret pääsisivät areenassa  kokeilemaan erilaisia asioita, Merra lupaa.  Niiden joukosta heillä olisi mahdollisuus löytää uusia, heitä kiinnostavia suuntia ja väyliä elämäänsä.

- Areena olisi eri nuorisokulttuurien kohtaamispaikka. Siellä olisi tilaa ja välineitä harrastaa ja kokeilla. Nuoriso-ohjaamisen, liikuntaneuvonnan ja kulttuuristen harrastemahdollisuuksien kokeilemisen keinoin voidaan tukea nuorten omien ideoiden ja haaveiden toteutumista. Erilaiset tapahtumat, koulutukset ja kurssit elävöittävät osaltaan Areenan arkea.

Olet puhunut, että areena myös osallistaisi?

- Areenan johtoryhmä koostuisi areenan eri toiminnoissa mukana olevista nuorista, Martti hahmottelee. Nuori siis saisi  paikassa tukea, mutta samalla se osallistaisi. Nuori pääsisi vaikuttamaan ja muotoilemaan tarvitsemiaan ja haluamiaan palveluita.

Miten areena vaikuttaisi syrjäytymiseen?

- Vetovoimaiset harrastusmahdollisuudet ja palveluiden kehittäminen auttavat myös syrjäytymisen ehkäisyyn, Merra pohtii.  Areena tavoittasi  myös ne nuoret, jotka ovat jääneet palvelutarjottimemme ulkopuolelle. Ne nuoret, joilla ei ole koulutuspaikkaa ja jotka eivät ole osanneet tai muuten vain eivät ole hakeutuneet TE-toimiston asiakkaiksi.

Se edistäisi myös työllistymistä?

- Kyllä. Nuorten TE-keskus tulisi nuorten luo, Merra lupaa.

Kuinka kallis hanke olisi?

- Areena  olisi edullinen, koska sinne  voidaan sijoittaa jo olemassa olevia toimintoja, Merra lupaa.  Kun areenan vuokrakulut lisääntyvät, ne laskevat muualla käytännössä  saman verran.

- Investoinnit Areenalla jakautuisivat usealle vuodelle ja eri hankkeiden tueksi on saatavissa ja haettavissa hankerahoja.

Huikea idea!

- Koko projektin mittakaava on suuri, Merra kuvailee. Siksi se osoittaa myös Espoon edelläkävijyyttä ja ennen kaikkea se kertoo kaupunkimme halusta tarttua vakavaan ongelmaan ratkaisuhakuisesti.

Mihin Nuorten areena sijoittuisi?

- Areenalle ajateltu tila on Espoon keskuksessa,  lähellä tärkeimpiä kumppaneitamme Omniaa, Vamosta ja kolmatta sektoria.  Areena on 0,5 km:n päässä Tuomarilan Asemasta, Merra näyttää kartalta.

- Areena  sijoittuisi Espoon Tarinan mukaisesti alueelle, jossa sosio-ekonomisista syistä tällaisen palvelun tarjoaminen olisi jopa ainutlaatuista. Se nostaisi  osaltaan Keski-Espoon asemaa alueellista tasapainoa tavoiteltaessa.

- Tällaisia hankkeita ei voi olla Espoossa kuin yksi, eikä jokaisen nuoren kannalta sijainti koskaan ole optimaalinen. Joka tapauksessa sinne löytäisi nuoria ympäri pääkaupunkiseutua.

Nuorisopalveluissa ihmiset ovat käärineet  Merran mukaan jo hihansa.
- He näkevät hankkeen loistavana mahdollisuutena. Tällä hetkellä Espoossa on 17 nuorisotilaa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on sama kuin tässä hankkeessa yksin.  Mutta esimerkiksi Tapiolan nuorisotilojen vuokrakustannus on pelkästään jo kolmannes Areenan vuokrasta. Se kuvaa hankkeen edullisuutta ja toisaalta kertoo siitä, että hanke näin laajana muualle toteutettuna maksaisi vähintään kolme kertaa enemmän.

Kerro nyt vähän enemmän. Mitä se tulisi maksamaan?

- Areena on hankittavissa kaupungille 100 000 eurolla, Merra kertoo. Kiinteistöyhtiöllä on lisäksi velkaa 4 100 000 euroa, joten velaton kauppahinta olisi 4,2 miljoonaa euroa.

- Hankkeen palveluiden keskittäminen ja ensihoukuttelevuuden luonti voitaisiin toteuttaa noin  miljoonalla eurolla, Merra arvelee.  Aluksi Areenalle voitaisiin jättää noin 1200 m2 liikuntatilaa ensisijaisesti erilaisen matalankynnyksen liikkumista sekä ohjattua liikuntaa ajatellen. Myöhemmin, jos niin nähdään mielekkäänä, liikuntatila voitaisiin muokata toisensisältöiseksi.

- Hankkeen on suunniteltu olevan  koko ajan helposti muunneltavissa, ja rakennus löytäisi lopullisen muotonsa noin 4-6 vuoden aikajanassa. Sisältöähän olisi tarkoitus muokata nuorten toiveiden mukaan ajattomasti.

NUORTEN elinvoimaisuus- ohjelman ohjausryhmä on liittänyt Nuorten Areenan yhdeksi merkittäväksi ohjelman hyötytavoitteita tukevaksi hankkeeksi.

Ks. tästä linkistä, mitä Espoon liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja Antti Aarnio ideasta ajattelee.

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Terveisiä Itämereltä

KUVA: Pia Mäki-Kokkila.
NOW- iskuryhmä Sampo Suihko ja Martti Hellström valtasi Silja Symphonyn stagen Espoon ja Kauniaisten opettajien päättäjien kohtaamisristeilyllä perjantaina 11.10.

BIISI oli klassikko. Cliff Richardsin  "The Young ones".

SEN jälkeen tilan valtasivatkin Muumien ystävät.


lauantai 21. syyskuuta 2013

Tunnelmia ja Ajatuksia Elinvoimana Nuoret-festarilta


YLLÄ olevassa clipsissa on  tuokiokuvia torstaina 19.9. pidetystä Elinvoimana Nuoret-festarista. Resoluutio ei riitä  kuvan suurentamista.

ALLA taas muutamia koppeja päivässä mieleen tarttuneista ajatuksista ja ideoista. Ajatuksiahan saa jakaa kaikille ilmaiseksi:
  • Espoolaisnuorten erityispiirre: ei ole yhtä espoolaisuutta. Eri osissa Espoota  nuorilla on erilaiset asiat mielessä.
  • Yhteistäkin on, joka poikkeaa muista nuorista. Merkityksellisyyden, innostuksen, motivaation halu. 
  • Espoolaisnuoret odottavat elämältä paljon. Valmista. Puheessa ei korostu niinkään oman vastuun ottaminen. 
  • Vamos: Ei luukulta toiselle- vaan nuorelle oma työntekijä jonka tuella hän voi suunnitella omaa tukevaisuuttaan
  • Asunnottomuus on olosuhde ei ihmisen ominaiusuus. Nuoret tarvitsevat mm. nuorisoasuntoja. Osa tarvitsee asumiseen ja arjen hallintaan tukea. Asumiskursseulla opetetaan asumisen taitoja.
  • Maksuhäiriöt ja eritysesti vuokrarästit ovat vakava este asunnon saamiselle. Alle 30 vuotiaista  on Suomessa maksuhäiriöitä 62 000:lla. Vuokrarästejä on 17 000:lla.
  • Eriarvoistuminen on Suomessa kaikkein voimakkainta Euroopassa.
  • Sytjäytymisen kriteereitä: ei toisen asteen turkintoa eikä käy töissä. Tyytymättömyys. Masennus. Toimettomuus. Yksin jääminen. Kodittomuus. Kotiin jääminen. Päihteet.  Menetetty luottamus toisiin. Mielenterveysongelmat. Espoossa noin 3000.  Taustalla koulukiusaamista. Usein huonot olosuhteet. Hoitamattomat traumat. 
  • Jokaisella on halua parantaahyvinvointiaan.
  • Massiivinen palvelukaari ja silti voidaan huonosti.
  • Yhden luukun malli ei riitä. Tilalle yhden ihmisen malli. Nuori on kumppani ei asiakas.
  • Kestävä muutos edellyttää kokonaisvaltaista tukea nuorten tarpeista lähtien. Kaiken mitä tehdään tulee olla vapaaehtoista.  Keskeistä on rakentaa luottamus ja uskominen nuoreen.
  • Hyvinvoinnin lisääminen on  eri asia pahoinvoinnin vähentäminen.
  • Ammatti-identiteettiä on muutettava: Ei etäisyyttä vaan kiinnittymistä.
  • Tuen tarve vaihtelee. Yksilöllisesti suunniteltu jatkopolku.  Ryhmätoimintaa. Keskusteluja. Tutustumisia.
  • Vamoksen  tuloksia: Kevyt tuki (73 % onnistumisia), Paljon tukea ( 65%) ja kotiin syrjäytyneet (62%). Onnistumisen kriteerinä: Vuoden sisällä kiinnittynyt koulutukseen työhön tms.
  • Espoo lähdössä mukaan SITRAN  liputus hankkeeseen. Tavoitteena auttaa mahdollisimman nopeasti: kun kaksi viranomaista huolissaan. 
  • Netissä on ilmainen "Näytön paikka"- sivusto, jossa nuori (ja nuoren työntekijä) voivay työstää nuoren tarinaa. https://www.naytonpaikka.fi
  • Nuoret itse eivät usko kieltoihin.
  • Nuoret haluvata työtä, mutta työelämä ei ole heille elämä. Elämä on se, mitä tehdään kaverien kanssa vapaa-ajalla.
  • Asunnottomuus on vakava este päihteiden käytöstä toipumiselle.
  • Espoolainen Kipinä-ryhmä on ollut monelle erittäin tärkeä.
  • Harrastus on tärkeä. Se tuo kavereita. Vertaiset  tuovat tärkeää positiivinen painetta.
  • Espooseen tarvitaan nuorisotalo, jossa mahtuu mahtuu harrastamaan yhdessä kaverien kanssa ja josta löytyy myös aikuisia, joilta saa apua.

perjantai 20. syyskuuta 2013

Yli 3 000 nuorta ideoi Espoossa nuorten arjen sujuvuutta


Espoo tiedottaa 19.9.2013                                                                                                                                                                                                                                                                                                                          

Yli 3 000 nuorta ideoi Espoossa nuorten arjen sujuvuutta

Espoon kaupunki halusi ottaa nuoret mukaan oman hyvinvointinsa kehittämiseen. Haasteeseen vastasi 3148 nuorta, jotka pohtivat oman arkensa sujuvuutta ja sen kehittämistä Espoossa Fountain Parkin toteuttamassa sähköisessä aivoriihessä elo-syyskuun aikana. Nuoret käyttivät aiheen pohdintaan aikaa yhteensä noin 300 tuntia eli 40 täysmittaista työpäivää.

Nuoret myös priorisoivat, mitkä asiat kaipaavat Espoossa kehittämistä ja antoivat konkreettisia ideoita kehittämisen keinoista. Kehittämisideoita, jotka saavat nuoren arjen sujumaan saatiin yli 2300.
Kyselyssä 13-17-vuotiaiden nuorten mielestä  arjen sujuvuuteen vaikuttivat eniten turvallisuuteen liittyvät asiat. Turvallisuus liitettiin yleisesti asuinympäristöön ja liikkumiseen. Turvallisuutta voisi nuorten mukaan parantaa mm. valaistusta ja näkyvää vartiointia  lisäämällä. Tämän ikäryhmän nuoret pitivät tärkeinä myös ystäviä, koulutusta ja työn saamista.

Kyselyn tulosten mukaan 18-24-vuotiaat nuoret puhuvat eniten koulusta ja koulutuksesta. Opiskelu nähdään keinona työllistyä haluamalleen alalle tulevaisuudessa. Oman suunnan löytäminen ja motivaatio tekemiseen koetaan tärkeimpänä. Nuoret kaipaavat koululta ja aikuisilta kannustusta; opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksien esittämistä ja opintojen ohjauksen tukemista. Oma talous on toinen tärkeänä pidetty kehittämiskohde. Vanhempien tuen ja oman talouden hallinnan lisäksi työpaikan saanti sekä kohtuuhintainen asuminen helpottavat nuoren arkea. Nuoret toivovatkin nopeampaa asunnon saantia ja enemmän kohtuuhintaisia asuntoja erityisesti opiskelupaikkojen läheisyyteen. Työnhakuun kaivataan konkreettista apua, enemmän erityyppisiä mahdollisuuksia työllistyä ja tietenkin myötämielistä suhtautumista yrityksiltä.

Vastauksissa 25-29-vuotiaat nostavat muita ryhmiä selkeämmin esiin asumisen ja liikkumisen teemat tärkeinä kehittämiskohteina arjen sujuvuuden parantamiseksi. Nuoret toivovat edullisempaa asumista; opiskelija-asuntoja, vuokra-asuntoja sekä omistusasuntoja. Asuinympäristössä arvostetaan vehreyttä, hyviä kulkuyhteyksiä sekä turvallisuutta ja rauhallisuutta. Liikkumisen osalta toivotaan erityisesti poikittaisliikenteen kehittämistä sekä pyöräilymahdollisuuksien parantamista.

Espoon kaupungin uuteen strategiaan, Espoo-tarinaan, sisältyy viisi poikkihallinnollista kehitysohjelmaa, joilla vauhditetaan uusien ratkaisujen aikaansaamista valtuustokauden tärkeimpiin haasteisiin. Nuorten elinvoimaisuus –kehittämisohjelman tavoitteet ovat
-       Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat
-       Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta
-       Nuorten asunnottomuus vähenee
-       Nuorten työttömyys vähenee

Aivoriihen tulokset vahvistavat sitä, että Nuorten elinvoimaisuus -kehittämisohjelma keskittyy nuorten kannalta oleellisiin asioihin.

2010 –luvun tekniikka mahdollistaa hienolla tavalla nuorten oman äänen kuulemisen heidän arkensa kehittämistyössä, sanoo Nuorten elinvoimaisuus –kehittämisohjelman puheenjohtaja Martti Hellström.

Lisätietoja:
Martti Hellström Nuorten elinvoimaisuus -kehittämisohjelman puheenjohtaja, puh. 045 111 8156
Merja Nordling Nuorten elinvoimaisuus -kehittämisohjelman projektipäällikkö, puh. 043 824 7060
Tuomo Lähdeniemi   Fountain Park, puh. 040 833 3534

Länsiväylä-lehti kirjoitti jutun tutkimuksen tuloksista

SEPPO Korkmanin kirjoittama juttu on otsikoitu: Nuoret: Lisää turvakameroita Espooseen. TÄSSÄ linkki lehden nettisivuille.

Elinvoimana nuoret festarin julkilausuma

Julkilausmuman allekirjoittajat
ELINVOIMANA NUORET- festari onnistui tosi upeasti. Eri tahoilla nuorten hyväksi tekevät tahot kohtasivat kasvokkain. Kuulimme kiinnostavia luentoja ja saimme arvokkaita ajatuksia.

Nuoret ja varttuneemmaat kohtasivat ja yrittivät ymmärtää toisten kieltä. Sovussa ja rikkaassa dialogissa.

FESTARIN lopuksi järjestäjätahojen edustajat ja kaupungin korkeat virkamiehet allekirjoittivat  festarin julkilausuman, jossa he lupasivat edistää mm. Nuorten elikvoimaisuus- ohjelmaryhmän hyötyötavoitteita.


Julkilausuma

Me allekirjoittaneet Espoon kaupungin, Espoon seurakuntien sekä koulutus-kuntayhtymä Omnian edustajat sitoudumme edistämään espoolaisnuorten elinvoimaisuutta alla kirjattujen viiden tavoitteen mukaisesti:

1. Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat

Sitoudumme vahvistamaan nuorten koulussa viihtymistä lisäämällä osallisuutta sekä puuttumalla kiusaamiseen ja yksinäisyyteen. Tuemme koulupolkua kehittämällä oppilashuoltoa ja ohjausta niin peruskoulussa kuin toisen asteen opinnoissa. Selkiytämme peruskoulun, toisen asteen sekä etsivän nuorisotyön roolit ja kirjaamme nivelvaiheisiin liittyvät vastuut. Joustavoitamme siirtymää eri oppilaitosten välillä. Vahvistamme asiakaslähtöisiä ja nuoren kokonaisvaltaisesti huomioivia palveluja yhteensovittavalla johtamisella ja joustavammilla rakenteilla.

2. Kaikille nuorille turvataan mahdollisuus mielekkääseen vapaa-ajantoimintaan

Sitoudumme siihen, että nuoret saavat mahdollisuuksia kokeilla ja löytää itselleen sopivia ja kehittäviä harrastuksia. Luomme matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia nuorille, jotka eivät tähtää huipulle liikunta- tai kulttuuritoiminnassa. Edistämme nuorten vapaiden harrasteryhmien toimintaa sekä nuorten omaehtoista tekemistä.

3. Nuorten asunnottomuus vähenee

Sitoudumme etsimään keinoja nuorten asunnottomuuden vähentämiseksi. Selvitämme mahdollisuutta suunnitella ja rakentaa soluasumiseen suunniteltuja asuntoja, joissa voi olla yhteisiä tilaratkaisuja. Korostamme nuoriso- ja opiskelija- asuntotuotannon tärkeyttä.

4. Nuorten työttömyys vähenee

Sitoudumme nuorisotakuun mukaisesti yhdessä työhallinnon ja muiden kumppaneiden kanssa ohjaamaan aiempaa tehokkaammin nuoria työhön, työkokeiluun, työpajoille tai opiskelemaan. Otamme erityisesti huomioon maahanmuuttajataustaiset, romanit ja vammaiset nuoret. Nostamme kesäseteleiden käyttöastetta yhteistyöllä elinkeinoelämän kanssa. Avaamme keskustelua siitä, että vammaisille nuorille ei automaattisesti tehtäisi eläkepäätöstä 15- vuotiaana, joka estää osallistumisen ammatilliseen koulutukseen sekä työllistymisen mm. työpajojen kautta.

5. Nuorten henkinen ja hengellinen kasvu tukevat persoonallisuutta

Nuoren katsomuksellinen tausta voi tuottaa turvallisuuden tunnetta ja tukea nuoren persoonallisuuden kasvua. Evankelis- luterilaisen kirkon nuorisotyö tarjoaa omalta osaltaan nuorille toimintamahdollisuuksia erityisnuoriso- ja nuorisotyön toiminnoissa. Rakentavan ihmiskäsityksen mukaan jokaisella on yksilön ihmisarvo kuluttaja-arvosta tai tuottaja-arvosta riippumatta. Kristityille uskon keskeinen sisältö, armo ja uudelleen alkamisen mahdollisuus luovat perustaa sosiaaliselle kanssakäymiselle ja hyväksyttynä olemiselle. Espoossa useat eri katsomukselliset yhteisöt tukevat nuoria heidän kasvussaan kohti aikuisuutta.


Espoossa 19.9.2013

Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Espoon kaupunki
Tapio Siukonen johtaja Kuntayhtymä Omnia
Sampo Suihko sivistystoimenjohtaja Espoon kaupunki
Juha Metso perusturvajohtaja Espoon kaupunki
Martti Hellström puheenjohtaja. Nuorten elinvoimaisuus- ohjelma
Oiva Hujanen, kappalainen, Espoon tuomiokirkkoseurakunta
Jukka Huttunen, rovasti,Espoon seurakuntayhtymä


torstai 19. syyskuuta 2013

Juuri nyt. NOW

JUURI tänään on syksyn päätapahtummme: Elivoimana nuoret-festari Omniassa Kirkkokatu 16 B.

FESTAREILLA on kolme osaa
(1) Iltapäivä-sessio klo 12.30 - 16.30. Puhujina mm. Minna Latonen, Kaisa Tuuteri, Ulla Nord, Kimmo Haahkola. Teemoina mm. Ester-hanke, Espoon Vamos, Liputus-hanke, Nuorten asunnottomuus. Kaupanpäälle mm. Trio Black Bunny, nuorten tekemä elokuva, kahvit ja messuosasto.
(2) Lehdistötilausuus klo 17.00 - 17.30
(3) Iltatilaisuus klo 17.30 - 20.30. Puhujina mm. Tuomo Lähdeniemi ja Sanna Lauslahti. Paneelissa mm Oiva Hujanen, Tapio Siukonen ja Jukka Huttunen.  Nuorten arkeen liittyvän kyselyn tulokset julkistetaan Kaupanpäälle sirkus Keikauksen Kärrynpyörä-ryhmä ja kahvit.

Vielä ehdit mukaan. Iilmoittaudu  tästä linkistä

tiistai 17. syyskuuta 2013

NOW-kyselyn tulokset julkistetaan 19.9.

3072 nuorta on kertonut mielipiteensä. Mitkä asiat saavat espoolaisnuorten arjen sujumaan? Miten arkea tulisi kehittää?

KYSELYN järjesti  nuorten elinvomaisuus- ohjelmaryhmä ja sen toteutti Fountain Park.

TULOKSET esitellään torstaina 19.9. "Elinvoimana nuoret"- festarissa. Tässä linkki tapahtumasta kertovaan blogiin.

Lehdistötilaisuus klo 17.