 |
| Kuva on lainassa osoitteesta: http://pesatalk.com/three-important-plans-you-need/ |
Laitan tähän Merja Nordingin työstämän ohjelmakuvauksen otsikkorungon, ohjeita ja tekstiluonnosta. Ideat ja kommentit ovat tervetulleita. Ryhmä kokoontuu laatimaan asiankirjaa 7.8. -13.
Tähän mennessä osa: hyötytavoitteet on hyväksytty valtuustossa. Kun nyt työn alla oleva kuvaus on hyväksytty, aletaan tuottaa seuraavaa asiakirjaa: ohjelmasuunnitelmaa.
Martti Hellström
pj.
Ohjelmakuvaus: Nuorten elinvoimaisuus-ohjelma 27.6.2013 Versio: 4
Kehitysohjelman omistaja: Sampo Suihko
Kehitysohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja: Martti Hellström
Ohjelmakuvauksen versiohistoria ja hyväksyntä....
Ohjelmakuvauksen tarkoitus ja dokumentin täyttöohjeet:
Ohjelmakuvauksen tarkoituksena on kuvailla ohjelma-aihio ja sen yhteys Espoo-tarinaan, esittää perustelut ohjelmalle ja kuvata ohjelman hyötytavoitteet ja päälinjaukset toteutukselle. Ohjelmakuvaus laaditaan kehitysohjelman valmisteluvaiheen aikana ja se dokumentoi valmisteluvaiheessa käydyn keskustelun ja tehdyt linjaukset.
Ohjelmakuvauksen keskeisimpiä sisältöjä ovat ohjelman hyötytavoitteiden ja niihin liittyvien mittareiden määrittely sekä ohjelman rajaukset, eli mitä kuuluu ehdotettuun kehitysohjelmaan ja mitä ei. Ohjelmakuvausta tehtäessä kehitysohjelman sisältö ei ole vielä täysin selvillä, mutta usein jo valmisteluvaiheessa voidaan tunnistaa osa ohjelman projekteista ja muista tarvittavista toimenpiteistä, tai ainakin voidaan luonnehtia ohjelman sisältöalueita ja päätuotoksia. Lisäksi ohjelmakuvauksessa esitetään vähintään suuntaa-antavat arviot ohjelman aikataululle ja laajuudelle ja kuvataan muun muassa keskeisimmät tunnistetut ohjelmaan liittyvät sidosryhmät ja riskit.
Ohjelmakuvaus on tarkoitus pitää tiiviinä ja ytimekkäänä, ohjepituus on noin 10 (maksimissaan 15) sivua. Ohjelmakuvausta voidaan tarvittaessa täydentää liitteillä.
Valmis ohjelmakuvaus toimii ohjelman asettamispäätöksen perusteena. Asettamispäätöksen yhteydessä hyväksytty ohjelmakuvaus luo perustan ohjelman yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle. Kehitysohjelman suunnitteluvaiheessa laaditaan ohjelmasuunnitelma, jossa tarkennetaan ohjelmakuvauksen sisältöjä.
Tiivistelmä
(lyhyt, noin puolen sivun tiivistelmä ohjelmakuvauksen pääkohdista, jonka perusteella lukija saa nopeasti yleiskatsauksen ehdotetun ohjelman hyötytavoitteista ja sisällöstä)
Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman tavoitteena on vahvistaa nuorten hyvinvointia ja yhteiskuntaan kiinnittymistä neljän tavoitekokonaisuuden puitteissa:
- Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat,
- kaikille nuorille turvataan mielenkäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta,
- nuorten asunnottomuus väehenee ja
- nuorten työttömyys vähenee.
Ohjelmatyötä toteutetaan monialaisessa yhteistyössä kaupungin toimialojen, tulosyksiköiden ja yksiköiden, kolmannen sektorin toimijoiden sekä yritysten kanssa. Liitymäpintoja muihin Espoon kaupungin kehittämisohjelmiin on erityisesti Osallistuva Espoo ja Kestävä kehitys-ryhmien kanssa.
Muutama sana toteutuksesta
Sisällysluettelo
Kehitysohjelman tausta ja yhteys Espoo-tarinaan
Nykytila kehitysohjelman kohdealueella
Tavoitetila kehitysohjelman kohdealueella
Kehitysohjelman hyötytavoitteet ja mittarit
Kehitysohjelman konkreettiset tuotokset
Kehitysohjelman rajaukset
Edellytykset käynnistämiselle
Edellytykset onnistumiselle
Kustannukset, rahoitus ja Espoon sisäinen työmäärä
Ulkoiset kustannukset
Mahdolliset ulkopuoliset rahoituslähteet
Tarvittavat henkilöresurssit
Kehitysohjelman organisointi
Nuorten elivoimaisuus -kehitysohjelman ohjausryhmä
Kehitysohjelman toteutus
Kehitysohjelman päävaiheet ja karkea aikataulu
Kehitysohjelman sisältö
Tunnistetut riippuvuudet muihin ohjelmiin, projekteihin ja muuhun työhön
Tärkeimmät sidosryhmät
Merkittävimmät riskit
Ehdotus etenemistavaksi kehitysohjelman suunnittelussa
Liitteet
Kehitysohjelman tausta ja yhteys Espoo-tarinaan
Nuorten elinvoimaisuus toteuttaa Espoo-tarinaan kirjattuja Espoon arvoja ja toimintaperiaatteita. Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman myötä edistetään nuorten arjen sujuvuutta kokoamalla tietoa siitä, mikä nuorten käsitysten mukaan saa arjen sujumaan ja toteuttamalla esiin nousevia tarpeita ennakkoluulottomalla ja uudella tavalla yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Nuorten elinvoimaisuus-ohjelma toimii avoimesti, oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevasti.
Espoo-tarinan osalta Nuorten elinvoimaisuus-ohjelma vastaa seuraaviin päämääriin ja valtuustokauden tavoitteesiin:
- Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli omat voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa.
Uusia toimintakonsepteja kehitetään terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen, varhaiseen puuttumiseen, sekä mahdollistamaan nuorten valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuus.
Keskiössä ovat nuoren tarpeisiin kokonaisvaltaisesti vastaavat palvelut, joiden avulla nuoren on mahdollista saada tarvitsemansa tukipalvelut mahdollisimman helposti ja kustannustehokkaasti.
Etsivän työn keinoin löydetään myös ne nuoret, joilla ei ole voimavaroja itse hakeutua palvelujen piiriin.
Nuorten elinvoimaisuus-ohjelmassa lisätään nuorten mahdollisuuksia osallistua palveluiden ja lähiympäristönsä kehittämiseen.
Nuorisotakuun hengessä maahanmuuttajataustaiset, vammiset sekä romaninuoret ovat Nuorten elinvoimaisuus-ohjelmassa huomioituina erityisryhminä.
Espoo-tarinassa mainitaan, että kaupungin tulee tehdä läheistä yhteistyötä alueellaan toimivien seurakuntien kanssa erityisesti kerhotoiminnassa, syrjäytymisen ehkäisyssä ja sen vahinkojen korjaamisessa, perheneuvonnassa, vanhustyössä ja maahanmuuttajien kotouttamisessa Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman toiminta perustuu pääasiassa erilaisten kumppanuuksien ja sidoryhmäyhteistyön menetelmiin, sekä eri tahoilla tehtävän työn koordinointiin.
Nuorille suunnattuja sähköisiä palveluja hyödynnetään ja kehitetään.
- Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen.
Vieraskielisten nuorten osalta yksi merkittävimmistä tekijöistä on taata riittävä suomenkielen taito, jotta nuoren on mahdollista päästä kiinni opiskelu- ja työelämään.
Kasvava nuorten asunnottomuus on myös tekijä, joka heikentää nuorten mahdollisuuksia kiinnittyä opiskelu- ja työelämään.
- Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta
Espoo-tarinan lisäksi Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman taustalla on valtakunnallisesti kolmen ministeriön keskeiset asiakirjat nuorten elinvoimaisuuden vahvistamiseen liittyen:
- Opetus- ja kulttuuriministeriön Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015,
- Sosiaali- ja terveysministeriön laatima sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 sekä
- sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2012-2015.
- Lisäksi Työ- ja elinkeinoministeriön Nuorisotakuu ja valtion kotouttamisohjelma ohjaavat Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman työtä. Työskentelyssä on yhtymäkohtia tasavallan presidentti Sauli Niinistön ”Ihan tavallisia asioita” –kampanjaan.
Nykytila kehitysohjelman kohdealueella
Pääosa Espoon nuorista voi hyvin ja löytää itselleen tarvittavat palvelut sekä mielekkään koulutus- ja työuran. Espoon peruskoululaisista lähes 100% saa peruskoulun päättötodistuksen ja siirtyy joko suoraan toisen asteen opintoihin tai lisäopetuksen piiriin. Perusopetuksen ja toisen asteen opetuksen (Omnia) välille on kehitetty yhteistyömalleja, jotka edesauttavat nuorten sirtymistä ammatillisiin opintoihin. Lukio-opetus on hallinnollisesti yhteydessä perusopetukseen, joten siirtymä on selkeä.
Vaikka suurin osa espoolaisnuorista voi hyvin, niin Espoossa on tuhansien nuorten joukko, joilla on erilaisia hyvinvointivajeita elämässään. Vuonna 2012 tehtiin kaikkiaan 4122 lastensuojeluilmoitusta alle 18-vuotiaista lapsista. Kodin ulkopuolelle on sijoitettuna vuosittain n. 700 alle 21-vuotiasta lasta tai nuorta.
Keväällä 2012 Espoossa jäi toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle yhteishaun jälkeen 10% suomenkielisistä ja 26% muunkielisistä nuorista Kaikkiaan lukumääränä on kyse yli 3000:nnesta nuoresta. Vieraskielisten osuus lukumääränä on yli 700 nuorta. Todellinen luku voi olla hieman pienempi, sillä ulkomailla suoritettu koulutus ei näy tilastoissa. Koulunkäyntiin liittyvät vaikeudet koskevat myös romaninuoria.
Helmikuussa 2013 työttömänä työnhakijana TE-toimistossa oli 966 iältään 17-25-vuotiasta nuorta, joista alle 20-vuotiaita oli 194. Kasvu vuoden 2012 vastaavasta ajankohdasta on kaikkien alle 25-vuotiaiden osalta 63,2% ja alle 20-vuotiaiden osalta 76,4%. Työttömistä nuorista suurin osa on ilman ammattia olevia, joiden pääsy työmarkkinoille on hyvin haastavaa. Toukokuussa 2013 yli kolme kuukautta työttömänä työnhakijana TE-toimistossa olleiden alle 25-vuotiaiden nuorten osuus oli 32,9% kun se vuotta aiemmin oli 7,5%. Tavoitetila Nuorisotakuun mukaan on 0%.
Omnian etsivä nuorisotyö kohtasi (vähintään ”haastattelu” tehty) kaikkiaan 818 nuorta. Näistä työttömänä, mutta ei ilmoittautuneena TE-toimistoon oli 267 nuorta. Tämä kertoo siitä, että Espoossa on TE-toimiston palvelujen tavoittamattomissa joukko nuoria, joiden lukumäärästä ei ole tietoa.
Ruotsinkielinen etsivä nuorisotyö Sveps kohtasi 46 espolaisnuorta, joista suurin osa oli työttömänä, mutta ei ilmoittautuneena TE-toimistoon. Työntekijäresurssi Omnian etsivällä nuorisotyöllä on viisi etsivän työn tekijää ja Svepsillä yhdeksän, mutta ruotsinkielinen etsivän nuorisotyön resurssi kohdentuu koko pääkaupunkiseudulle.
Nuorten mielenterveysongelmat näkyvät palveluihin ohjautumisen näkökulmasta seuraavasti: Nuorisopoliklinikan (Nupoli) asiakkaista suurimmalla osalla asiakkaista (34%) oli ensisijainen tulosyy ”Mielenterveys”. Psykiatrisilla sairaanhoitajilla terveysasemilla kävi kaikkiaan 105 iältään 18-25-vuotiasta nuorta, psykologeilla terveysasemilla kävi 18-25-vuotiaita nuoria 102 ja Empun avokuntoutusosastolla 60 nuorta.
Espoon sisäisiä yläkoululaisten ja lukiolaisten psykologikäyntejä oli lukuvuonna 2012-2013 yhteensä 2065. Vuoden 2010 kouluterveyskyselyssä koulupsykologin vastaanotolle pääsyä piti vaikeana 47% yläkoululaisista, 43% lukiolaisista ja 36% ammattiin opiskelevista. Kuraattorikäyntejä Espoon perusopetuksen yläkoulussa sekä lukiossa oli lukuvuonna 2012-2013 kaikkiaan 2640. Kuraattorin vastaanotolle pääsyä piti vaikeana 28% yläkoululaisista, 32% lukiolaisista sekä 19% ammattiin opiskelevista vuoden 2010 Kouluterveyskyselyssä.
HUS:n nuorisopsykiatrisella osastolla oli vuoden 2012 aikana asiakkaana 1033 espoolaisnuorta.
Nupolin asiakkaista kolmanneksi yleisin käyntisyy liittyi päihteisiin (14%). A-klinikkasäätiön palveluissa oli vuonna 2012 oli kaikkiaan 451 alle 30-vuotiasta nuorta. Näistä 125 oli alle 18-vuotiaita. Nuorisoaseman alle 25-vuotiaista 52,3%:lla tulosyynä oli erilaiset riippuvuudet, joista 60%:lla pääpäihde oli alkoholi. A-klinikan asiakkailla tulosyynä oli aina joko oma tai läheisen päihteidenkäyttö. Kriisi- ja vieroitusosastolla hoidettiin lisäksi 99 alle 30-vuotiasta nuorta.
Kouluterveyskyselyn (2010) tulosten osalta voidaan todeta, että Espoossa nuorten päihteidenkäyttöä ei olla saatu vähenemään, vaikka Helsingissä ja Vantaalla trendi on ollut laskeva. Espoolaisnuorten huumekokeilut lähtivät laskuun vuosituhannen vaihteessa, mutta nousivat uudelleen kasvuun vuoden 2010 tuloksissa. Kyselytulokset päivittyvät syksyllä 2013.
Vuonna 2012 toimeentulotukea saaneita 17-25-vuotiaita espoolaisnuoria oli kaikkiaan 2950. Luku on kasvanut jonkin verran vuodesta 2011, mutta kasvu erityisesti vuodesta 2008 ( yht. 1995 toimeentulotukea saanutta nuorta) lähtien on tasaista. Kaikkiaan toimeentulotukea saaneita nuoria on ollut vuodesta 2008 lähtien 12 936.
Asunnottomuus on selkeästi metropolialueen nuorten ongelma. Asunnottomien nuorten määrä on Espoossa kasvanut erilaisista interventioista huolimatta. Vuonna 2012 Espoossa oli 125 asunnotonta alle 25-vuotiasta nuorta. Asunnottomuuden vaikutus yhteiskunnasta syrjäytymiseen on suuri. Ilman asuntoa nuoren mahdollisuudet sitoutua esimerkiksi opiskeluun ovat hyvin huonot.
Edellisistä luvuista koostuu Espoon syrjäytymisvaarassa tai syrjäytyneinä olevien nuorten joukko siltä osin kuin nuoret ovat palveluiden piirissä tai viranomaisten tiedossa. Tärkeää on huomioida, että vieraskielisten nuorten riski joutua syrjäytyneeksi on viisinkertainen. Erityisen tärkeäksi vieraskielisten nuorten tilanteen huomioimisen tekee se, että vieraskielisten nuorten määrä tulee ennusteiden mukaan kasvamaan vuoteen 2030 mennessä.
Vaikka nuorten ohjautuminen palveluiden piiriin on parempi asia kuin jääminen palvelujen tavoittamattomiin, niin yllä mainitut luvut kuitenkin kertovat, että Espoossa on lukuisia nuoria, joiden kiinnittyminen yhteiskuntaan haastaa toimijoita. Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman työskentelyn tavoitteena on etsiä ratkaisuja näiden haasteiden voittamiseksi.
Tavoitetila kehitysohjelman kohdealueella
<Esitä tavoitetilan kuvaus kehitysohjelman kohdealueella: miltä tilanne näyttää (parhaassa tapauksessa) ohjelman toteuttamisen jälkeen? Mikä on muuttunut ohjelman toteutuksen seurauksena?
Mitä nykytilan ongelmia tai haasteita on ratkaistu ja miten esimerkiksi tulokset, toimintatavat, kyvykkyydet ja muut keskeiset vaikutukset näkyvät ohjelman kohdealueella? Miten keskeisimmät tunnusluvut ovat kehittyneet? Tarkemman kuvauksen lisäksi (alustava) tavoitetila kannattaa kiteyttää lyhyesti esim. yhteen lauseeseen.>
Nuorten elinvoimaisuus-ohjelmassa on valtuustokauden loppuun mennessä vaikutettu koulujen ilmapiiriin mm. oppilaiden osallisuutta vahvistamalla sekä yksinäisyyttä ja kiusaamista poistamalla. Espoon ArvoKas-toimintamalli on laajentunut kaikkiin kouluihin. Oppilaanohjausta on tehostettu ja eri toimijoiden roolit on määritelty siirtymissä perusasteelta toiselle asteelle ja mahdollisten keskeytysten yhteydessä. Nuorten pääsy tarvitsemiinsa tukipalveluihin on varmistettu kehittämällä olemassa olevia sekä uusia nuoren kokonaisvaltaisesti huomioivia palveluja.
Vieraskielisten nuorten suomenkielen opetus on varmistettu lisäämällä Aikuislukion suomenkielen opiskelijapaikkojen määrä tarvetta vastaavaksi.
Vammaisten nuorten kohdalla ollaan voitu vaikuttaa siihen, että työkykyisille vammaisille nuorille ei automaattisesti anneta eläkepäätöstä, tai että eläkepäätös on nuoren tilanteen huomioiden esimerksiksi osittainen. Tällöin vammaiselle nuorelle mahdollistuu osa- tai täysiaikainen työllistyminen mm. työpajojen tai erilaisten tuettujen sekä varsinaisten työmarkkinoiden kautta.
Romaninuoret?!?
Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman myötä on parannettu nuorten ja nuorten aikuisten koulutukseen ja työelämään kiinnittymistä mm. yläkoulun oppilaanohjausta tehostamalla niiden nuorten kohdalla, joilla on riski jäädä ilman jatko-opintopaikkaa. Lisäksi perusopetuksen, toisen asteen sekä etsivän nuorisotyön rooleista on sovittu ja prosessit kuvattu.
Valtuustokauden lopussa nuorisotyöttömyys ollaan saatu puolitettua? ja kouluttamattomien espoolaisten määrä on laskenut alle kahden tuhannen?
Erityistä huomiota on kiinnitetty vieraskielisten, vammaisten sekä romaninuorten yhteiskuntaan kiinnittymiseen. Nuorisotyöttömyyden puolittumisessa ja mm. oppisopimuskoulutuksen kehittämisessä ollaan tehty tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa ja valtuustokauden lopussa kaupungilla on lista Nuorisoyhtävällisistä yrityksistä, jotka säännöllisesti palkkaavat nuoria työkokeiluun, kesätöihin, palkkatyöhön tai jotka ottavat nuoria oppisopimuskoulutukseen.
Espooseen on perustettu toimiva monialainen Nuorisotakuun toimeenpanosta vastaava toimija, joka kokoaa yhteen kaupungin omat työntekijät sekä yhteistyökumppanit asian ratkaisemiseksi. Ilman voimakkaita toimenpiteitä nuorisotyöttömys jatkaa kasvuaan ja sen mukanaan tuomat haasteet sekä taloudelliset negatiiviset vaikutukset lisääntyvät. Nuorisotakuun mukaisesti kaupunki yhdessä työhallinnon kanssa ohjaa aiempaa tehokkaammin nuoria työhön, työkokeiluun, työpajoille sekä opiskelemaan huomioiden erityisesti maahanmuuttajataustaiset nuoret. Kaupunki varmistaa osaltaan, että kaupungin työyksiköissä on vuosittain tarjolla aiempaa enemmän kesätyöpaikkoja sekä riittävästi harjoittelupaikkoja koululaisille ja ammattiin opiskeleville. Kaupunki on myös tehostanut työnantajakuvamarkkinointiaan nuorten suuntaan.
Peruskoulun opetussuunnitelmaan on lisätty työelämätaitoja ja yrittäjyyskasvatusta. Kesäseteleiden käyttöastetta on lisätty yhteistyöllä elinkeinoelämän kanssa. Lisäksi on vaikutettu siihen, että vammaisille nuorille ei automaattisesti anneta eläkepäätöstä 15-vuotiaana, jonka seurauksena työllistyminen mm. työpajojen kautta estyy.
Valtuustokauden lopussa nuorille on tarjolla tarvetta vastaavaa kokonaisvaltaista tukipalvelua siten, ettei nuorta luukuteta auttajalta toiselle. Oppilas- ja opiskelijahuollon käytännöt on yhtenäistetty siten, että terveydenhoito-, kuraattori- ja psykologipalvelut muodostavat eheän kokonaisuuden nuorten näkökulmasta, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Oppilashuollolliseen työhön kuuluvat myös mm. monialaiset kasvatusverkostot, joissa palveluja kehitetään asiakaslähtöisesti. Palvelujen kehittämisessä on huomioitu sekä kaupungin eri toimialat, että kolmannen sektorin toimijoiden tarjoamat palvelut. Palvelukokonaisuuksiin liitetään tarpeen mukaan sekä sosiaali- ja terveyspalveluja, vapaa-ajanpalveluja sekä vertaistukitoimintaa.
Valtuustokauden lopulla espoolaisnuorten asunnottomuus on poistunut/ puolittunut/ tilanne parantunut? Nuorten asunnottoimuuden torjumiseksi yhteistyötä on tehty nuorten, teknisen- ja ympäristötoimen, Espoon Asunnot Oy:n, Nuorisoasuntoliiton sekä Nuorisosäätiön kanssa. Uudenlaisia kohtuuhintaisen asumisen mahdollistavia asumisratkaisuja on kehitetty nuorille yhteistyökumppaneiden kanssa.
Mielekkäällä vapaa-ajantoiminnalla ja harrastuksilla on suuri merkitys nuorten hyvinvoinnille sosiaalisten suhteiden, erilaisten taitojen oppimisen sekä hyvinvoinnin ja terveyden lisääntymisen näkökulmista. Harrastamisen suurimpana esteenä ovat olleet harrastusten hinta sekä joissain tapauksissa nuoren omaan tai perheen taustaan liittyvät esteet. Tutkimuksissa on todettu, että merkittävä nuorta omasta vertaisryhjmästään syrjäyttävä tekijä on se, mikäli nuorella ei ole mahdollisuutta mihinkään itseään kiinnostavaan harrastustoimintaan, mikäli nuori itse on halukas osallistumaan harrastustoimintaan.
Espooseen on luotu Harrastetakuu nuorille, joka mahdollistaa vähintään yhteen vapaa-ajantoimintaan osallistumisen riippumatta nuoren sosioekonomisesta tai muusta taustastaan huolimatta. Espooseen on luotu -29 –kortti, jolla nuoren on mahdollista tutustua erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin maksutta. Erityisesti vapaita, ei –kilpailullisia tai ei-tavoitteellisia harrastustoimintoja on lisätty. Lisäksi nuorten omaehtoisia harrasteryhmiä tuetaan. Kaupungin tarjoamia nuorille suunnattuja vapaa-ajanpalveluja on kehitetty ja kehitetään yhdessä nuorten kanssa.
Kehitysohjelman hyötytavoitteet ja mittarit
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 10.6.2013 Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman hyötytavoitteet (alla).
Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman tavoitteena on varmistaa nuorisotakuun toteutuminen Espoossa siten, että myös nuorten koulutukseen ja työelämään kiinnittymisen edellytykset huomioidaan. Lisäksi ohjelman tavoitteena on varmistaa kaikille nuorille mahdollisuus mielekkääseen vapaa-ajanviettoon lähtökohdistaan huolimatta. Erityishuomioita ohjelmassa kiinnitetään Työ- ja elinkeinoministeriön suositusten mukaisesti vammaisiin, maahanmuuttajataustaisiin sekä romaninuoriin.
Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman hyötytavoitteet ovat seuraavat:
- Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat
- Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta
- Nuorten asunnottomuus vähenee
- Nuorten työttömyys vähenee
Nuorten elinvoimaisuus-ohjleman toiminnallista sisältöä kuvataan luvussa 5.
Taulukko 1 Hyötytavoitteet ja mittarit
Kehitysohjelman hyötytavoite Mittari toteutumisen arvioimiseksi Mittarin nykyarvo (jos ei ole saatavilla, viimeisin tieto ja sen ajankohta)Mittarin tavoitearvo kehitysohjelman jälkeen (2016 lopussa) Lisätietoja (Ei ole tässä taulukkomuodossa MH)
Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat:
- Luvattomat koulupoissaolot (Lähde: Wilma)
- Negatiiviset opiskelun keskeytykset toiselta asteelta (Omnian ja lukioiden tilastot)
- Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa
- Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin
- Ei yhtään läheistä ystävää
- Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa
- Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi
- Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan, koululääkärin, koulukuraattorin tai koulupsykologin vastaanotolle
- Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta
- Vaikeuksia sopivan opiskelutavan löytämisessä
- Koulu-uupumus (Lähde: Kouluterveyskysely)
Kaikille oppivelvollisuusiän ylittäneille maahanmuuttajataustaisille nuorille, joilla ei ole peruskoulun päättötodistusta taataan mahdollisuus suorittaa päättötodistus aikuislukiossa_
- (Nykyarvot kootaan syksyllä 2013 jolloin julkaistaan uudet Kouluterveyskyselyn tulokset)
Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomi-sista tai
muista lähtökohdistaan huolimatta:
- Kuinka usein harrastat urheilua tai liikuntaa vapaa-aikanasi vähintään puolen tunnin ajan?
- Montako tuntia käytät yhteensä päivittäin aikaa television katseluun, tietokoneen käyttöön (viihdekäyttö ja opiskelu) sekä kännykkä- ja konsolipeleihin? (Lähde: Kouluterveyskysely)
- Minulla ei ole taloudellisten syiden vuoksi juurikaan mahdollisuuksia käyttää rahaa omiin tai lasten harrastuksiin (Lähde: Kuntapalvelututkimus)
Muut?
Nuorten asunnottomuus vähenee:
- Asunnottomien nuorten määrä (Lähde: ARA) 125
Nuorten työttömyys vähenee:
- Työttömien alle 25-vuotiaiden ja alle 20-vuotiaiden määrä
- Ilman ammattia olevien määrä (Lähde: TEM, työnvälitystilastot)
- Kesäsetelien käyttöaste
- Vammaisten nuorten eläkepäätösten määrä 966, 567
Kehitysohjelman konkreettiset tuotokset
<Kuvaa yleisellä tasolla, mitä konkreettisesti syntyy kehitysohjelman tuotoksena. Tuotoksia voivat olla esimerkiksi uudenlaiset toimintatavat ja -mallit, uudet tai uudistetut palvelut ja prosessit, uusi osaaminen jne. Huomioi, että jo tunnistetut projektit ja toimenpiteet listataan kohdassa 8.
Ohjelman tuotosten kuvausta täydennetään ohjelman suunnittelun yhteydessä. Tuotokset konkretisoituvat lopullisesti ohjelman aikana, kun päätöksiä ohjelmaan sisällytettävistä projekteista ja toimenpiteistä tehdään. Yksittäiset tuotokset tullaan kuvaamaan tarkemmin ohjelmaan sisällytettävien projektien projektisuunnitelmissa.>
Tässä ohjelmakuvauksessa kehitysohjelman tuotoksia kuvataan kaupungin valtuuston hyväksymien hyötytavoitteiden tarkkuudella. Varsinaiset konkreettiset kehittämistehtävät ja –tuotokset kirjataan syksyn 2013 aikana valmisteltavaan ohjelmasuunnitelmaan, josta tulee käymään ilmi vuosittainen kehittämistoiminta tarkkaan kuvattuna.
- Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat
- Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta
- Nuorten asunnottomuus vähenee
ympäristötoimen, Espoon Kruunun sekä Nuorisoasuntoliiton kanssa nuorten asunnottomuuden vähentämiseen. Kaupunki on sitoutunut rakentamaan tietyn määrän tuettua asumista vuosittain. Osa näistä asunnoista tulee jatkossa osoittaa nuorille (alle 29v). Selvitetään mahdollisuutta suunnitella ja rakentaa soluasumiseen suunniteltuja asuntoja, joissa voi olla kerroksittain yhteisiä tilaratkaisuja. Nuoria osallistetaan vanhojen asuntojen remontointiin mahdollisuudella saada asunto omaan käyttöön remontin jälkeen
- Nuorten työttömyys vähenee
Nuorten elinvoimaisuus-ohjelmaan on kirjattu, että maahanmuuttajataustaiset, vammaiset ja romaninuoret ovat erityisen huomion kohteena, jolloin ohjelman kehittämistyö näyttäytyy alla olevana matriisina: (ei näy tässä blogspotissa matriisina MH)
Hyötytavoite: Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paraneva.Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista
lähtökohdista huolimatta. Nuorten asunnottomuus vähenee. Nuorten työttömyys vähenee.
Kohderyhmä: Kaikki espoolaisnuoret. Maahanmuuttajataustaiset nuoret. Romaninuoret. Vammaiset nuoret
Kehitysohjelman rajaukset
Nuorten linvoimaisuus-ohjelmassa nuoriksi lasketaan 13-29-vuotiaat. Rajaus liittyy koulun näkökulmasta yläkouluun siirtymään, jolla on suuri merkitys nuoren tulevaisuuden kannalta. Toisesta päästä rajaus liittyy Nuorisolakiin, joka määrittelee nuoret alle 30-vuotiaisiin.
Ohjelman konkreettinen tekeminen ja tavoitteet perustuvat kaupunginvaltuuston hyväksymiin hyötytavoitteisiin. Tiettyjä erityisryhmät (maahanmuuttajataustaiset, romani- ja vammaiset nuoret) huomioivia tarkennuksia voidaan asiantuntijoiden suosituksista tehdä, mikäli toiminta liittyy universaalisti kirjattujen hyötytavoitteiden toteuttamiseen.
Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman kehittämistyössä huomioidaan nuorten osallisuus, mutta kaupunkitasoisia nuorten osallisuutta edistäviä rakenteita tai toimintamalleja ei sisällytetä Nuorten elinvoimaisuus-ohjelmaan. Nämä kuuluvat luontevasti Osallistuva Espoo-ohjelmaryhmälle. Rajataanko osallisuustyö Osallistuva Espoo-ohjelmalle?
Edellytykset käynnistämiselle
<Listaa keskeiset edellytykset, joiden täytyy toteutua, jotta kehitysohjelma voidaan käynnistää ohjelmakuvauksessa esitetyn mukaisesti, esimerkiksi tarvittavat päätökset ja selvitykset.>
Edellytykset Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman käynnistymiselle ovat päätös siitä, että ohjelma on Espoossa nuorisotakuun toteutuksesta vastaava taho. Lisäksi tarvitaan päätös siitä, että Nuorten elinvoimaisuus-ohjelma vastaa lakisääteisestä nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toiminnasta (Nuorisolaki 7a§). Nämä päätökset antavat ohjelmalle riittävät valtuudet koota yhteen toimijoita, sekä lähteä tekemään toimenpiteitä nuorisotakuun jalkauttamiseksi käytäntöön. Lisäksi nuorten ohjaus- ja palveluverkostoon tulee nimetä henkilöt, jotka toteuttavat lakipykälään kirjatut tehtävät ja tuottavat aineistoa ohjelman ohjausryhmän käyttöön.
Ohjelman käynnistämisen edellytyksenä on riittävä työntekijäresurssi ohjelmatyön suunnittelun ja kirjaamisen toteuttamiseen, sekä riittävän säännöllisesti kokoontuva, aktiivinen ohjausryhmä. Ohjelma edellyttää laajan asiantuntijaverkoston konsultointia eri nuoria koskevien ilmiöiden ja ohjelman hyötytavoitteiden onnistuneen kirjaamisen ja toteutuksen varmistamiseksi.
Edellytykset onnistumiselle
<Listaa keskeiset edellytykset, joiden täytyy toteutua, jotta kehitysohjelma voidaan toteuttaa onnistuneesti ja se voi saavuttaa hyötytavoitteensa esitetyssä aikataulussa. Huomioi sekä ohjelman sisäiset edellytykset että ohjelman ulkopuoliset edellytykset (eli mitä täytyy tapahtua muualla, jotta hyötytavoitteet saavutetaan).>
Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman onnistuminen edellyttää ensisijaisesti tiivistä verkostoitumista kaikkien nuorten parissa toimivien tahojen välillä (kaupungin toimialat, kuntayhtymä, kolmas sektori) ja asiantuntijuuden jakamista sekä toiminnan koordinointia. Onnistumisen keskeinen tekijä on yhteen sovittavan johtamisen toteutuminen nuorille tarjolla olevissa palveluissa. Erityisessä asemassa ohjelman onnistumisen kannalta on nuorten osallisuuden varmistaminen kehittämistyössä, toteutuksessa sekä arvioinnissa. Osallisiksi tarvitaan erilaisia nuorten ryhmiä, joista avainasemassa ovat Espoon nuorisovaltuuston nuoret. Lisäksi eri etnisen taustan omaavien, vammaisten, sekä yhteiskunnan näkökulmasta syrjäytyneiden nuorten kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen on ensisijaisen tärkeää.
Nuorten työllisyyden edistämiseksi yhteistyö TE-hallinnon, Espoon TE-toimiston,kauppakamarin ja yrittäjäjärjestöjen kanssa on tärkeää. Lisäksi on luotava kohtaamispaikkoja (vrt. talent match) nuorille ja eri työnantajien edustajille.
Nuorten asunnottomuuden vähentämisessä on tärkeää tehdä yhteistyötä teknisen ja ympäristötoimen, Espoon Asunnot Oy:n sekä nuoriso- ja opiskelija-asuntoja rakennuttavien ja omistavien toimijoiden kanssa.
Ohjelman sisäisen kehittämisen kannalta on merkityksellistä, että ohjelmapäälikölle varataan riittävä työaikaresurssi ohjelmatyön toteuttamiseen yhteistyössä omistajan, ohjausryhmän sekä sidosryhmien kanssa.
Ohjelmatyössä tulee hyödyntää myös Espoon ulkopuolella toteutettuja, tutkimuksellisesti tehokkaiksi osoitettuja hyviä käytäntöjä, jotka liittyvät hyötytavoitteiden mukaisiin toimenpiteisiin. Valtakunnallisesti ja kansainvälisesti ollaan toteutettu useita onnistuneita interventioita nuorten elinvoimaisuuden vahvistamiseksi.
Kustannukset, rahoitus ja Espoon sisäinen työmäärä
Ulkoiset kustannukset
<Esitä arvio kehitysohjelman kustannuksista Espoon kaupungin osalta eli tee (alustava) ehdotus budjetista, joka tarvitaan hyötytavoitteiden toteutumiseksi ohjelmakuvauksessa ehdotetulla tavalla.
Erittele tarvittaessa kustannusarvioita tarkemmin. Voit hahmottaa kustannusten jakautumista vuosittain. Esitä myös, miten arvioon on päädytty ja millaisia oletuksia sen takana on.
Olennaista on hahmottaa kokonaiskuva kustannusten suuruusluokasta, jotta pystytään arvioimaan, onko ohjelman toteuttamiselle kuvauksessa esitetyllä tavalla edellytyksiä.
Kustannusarviossa ei huomioida Espoon vakituisen henkilöstön palkkakustannuksia. Sisäinen työmäärä arvioidaan erikseen kohdassa 6.3.>
Vamos-toimintakeskus: Kustannukset per vuosi?
Tyttöjen talo Leppävaaraan? Kustannukset per vuosi?
Eri hankekokonaisuuksien omarahoitusosuudet per vuosi? (vrt. alla)
Mahdolliset ulkopuoliset rahoituslähteet
<Selvitä mahdollisuudet ulkopuolisten rahoituslähteiden hyödyntämiseksi ohjelmatyössä.>
Sosiaali- ja terveysministeriön KASTE-ohjelman valtion avustus lasten, nuorten ja lapsiperheiden hankekokonaisuudesta, Etelä-Suomi - oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen. Koko Etelä-Suomen osuus max. 1,5 milj.€ + kuntien omarahoitus = max. 2 milj.€
SITRA: Maahanmuuttajanuorten aktivoiminen opiskeluun ja työelämään forum-teatterimenetelmää hyödyntäen? (Hakijana Metropolia + Palmenia)
Lanuke-rahat? (vuoden lopussa haku?)
Ely-rahat?
ESR-hanke?
Tarvittavat henkilöresurssit
<Esitä kokonaisarvio ohjelmatyössä tarvittavasta Espoon organisaation sisäisestä työstä vakituisen henkilöstön osalta henkilötyökuukausien tai vähintään henkilötyövuosien tarkkuudella.
Erittele työmääräarviota mahdollisuuksien mukaan tunnistettuina osakokonaisuuksina sekä toimialoittain, vähintään ensimmäisen toteutusvuoden (2014) osalta. Huomioi arviossa ohjelman johtamisen ja hallinnan sekä ohjelmassa toteutettavien projektien ja toimenpiteiden työmäärän vaatima työmäärä. Olennaista on hahmottaa kokonaiskuva työmäärän suuruusluokasta, jotta pystytään arvioimaan, onko ohjelman toteuttamiselle kuvauksessa esitetyllä tavalla edellytyksiä.
Huomaa, että ulkopuolinen työpanos (ja ohjelmaa varten määräaikaisesti palkattavien henkilöiden kustannukset) huomioidaan ulkoisissa kustannuksissa kohdassa 6.1.>
Kehitysohjelman organisointi
Nuorten elivoimaisuus -kehitysohjelman ohjausryhmä
Luottamushenkilöt
Martti Hellström, puheenjohtaja
Henrik Vuornos,varapuheenjohtaja
Anitra Ahtola
Mikael Eriksson
Heli Halava
Viranhaltijat/ toimihenkilöt
Teemu Haapalehto, Maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö
Sampo Suihko, ohjelman omistaja
Jere Kunnas, Henkilöstösuunnittelupäällikkö
Merja Nordling, ohjelmapäällikkö
Päivi Petrelius, Lastensuojelun asiantuntija
Kaisu Toivonen, Suomenkielisen opetustoimen johtaja
Heli Holm , tiedottaja Sivistystoimen viestintäpäällikkö
Projektipäälliköt?
Kehitysohjelman toteutus
Kehitysohjelman päävaiheet ja karkea aikataulu
<Kuvaa kehitysohjelman kesto ja hahmottele yleisellä tasolla ohjelman aikataulu.
Kuvaa mahdolliset tunnistetut vaiheet etenemisessä. Esitä mahdolliset vuosittaiset painopisteet tai teemat ja kuvaa tunnistetut välitavoitteet. Voit lisätä tähän tai liitteeksi havainnollistavan aikataulukuvan (esim. tiekartta/roadmap).Tarkempi aikataulusuunnitelma laaditaan ohjelman suunnitteluvaiheen aikana (koko ohjelman ajanjaksolle yleisellä tasolla ja tarkemmin ensimmäiselle vuodelle).>
Nuorten elinvoimaisuus-ohjelma työskentely käynnistettiin sidosryhmien kartoittamisen ja nuorisotakuun sisältöihin tutustumisen merkeissä Nuorisotakuutreffeillä 11.4.2013. Tilaisuuden tavoitteena oli myös vastaanottaa syötteitä ohjelmatekstin sisältöihin yhteistyökumppaneilta.
Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman julkitulotilaisuus pidetään 19.9. Omniassa nimellä ”Elinvoimana nuoret –festari”. Tilaisuudessa Espoon kaupungin johdon edustajat, Espoon hiippakunnan piispa tapio Luoma sekä koulutuskuntayhtymä Omnian johtaja Tapio Siukonen allekirjoittavat yhteisen julkilausuman, mihin he yhdessä sitoutuvat kuluvan valtuustokauden aikana nuorten tilanteen parantamiseksi Espoossa.
Muu aikataulu!!!
Kehitysohjelman sisältö
<Listaa hyötytavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat, jo tiedossa olevat projektit ja toimenpiteet. Kuvaa sekä uudet (ehdotettavat) projektit ja toimenpiteet että jo käynnissä tai suunnitteilla olevat, jotka kannattaa jatkossa liittää osaksi kehitysohjelmaa. Kuvaa lyhyesti jokainen jo tunnistettu projekti tai toimenpide käyttämällä alla olevaa taulukkoa tai kuvaamalla vastaavat asiat muussa muodossa, esimerkiksi tekstinä ja tarkemmin liitteessä.
Voit esittää myös jo alustavia prioriteetteja: mikä on tärkeintä kehitysohjelman hyötytavoitteiden saavuttamiseksi ja mikä on kiireellisintä eli tulee toteuttaa ensin.>
<Kirjoita tähän>
Taulukko 2: Ehdotuksia ohjelmaan sisältyviksi projekteiksi ja toimenpiteiksi Projekti / toimenpide Lyhyt kuvaus Yhteys kehitysohjelman hyötytavoitteisiin Vastuuhlö/ yhteyshlö Status
(esim. idea/ suunnitteilla/ käynnissä) Ajoitus (alustava, vuositasolla) Kustannukset (arvio)
PAAVO-ohjelma Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke Nuorten asunnottomuus vähenee Jatkohanke käynnistymässä. Ulla Nord, HDL
VAMOS-toimintakeskus Nuorten toimintakeskus Espoon keskuksessa tarjoaa tukea ja ryhmätoimintaa 17–25-vuotiaille nuorille. Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat
Marja-Leena Remes, Espoo Käynnistyy 09/2013
Sopimus tehty 09/ 2013- 2015 v. 2013, 150 000€
v. 2014
365 475 €
v. 2015
366 794 €
SITRA/ Pääosassa maahanmuuttajanuoret ??
Maahanmuuttajataustaisten nuorten aktivointi opiskelemaan tai työelämään taiteen ja kulttuurin keinoin (forum-teatteri) . Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat,
Maahanmuuttajataustaiset nuoret Anna-Maria Vilkuna, Metropolia ammattikorkeakoulu
Sampo Suihko, EspooSuunnitteluvaihe ?? ??
ESR-hanke nuorten työttömyyden vähentämiseksi ??
Vantaan Petra-hankkeen kokemusten hyödyntäminen ja mallintaminen EspooseenNuorten työttömyys vähenee Teemu Haapalehto, Espoo ideavaiheessa ?? ??
Tyttöjen talo ?? Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta Tero Luukkonen, Espoo
Romaninuorten tilanteen kehittäminen??
Vammaisten nuorten tilanteen kehittäminen?
Tunnistetut riippuvuudet muihin ohjelmiin, projekteihin ja muuhun työhön
<Kuvaile kehitysohjelman riippuvuudet, rajapinnat, mahdolliset synergiat tai muut keskeiset yhteydet sekä muihin ohjelma-aihioihin että ohjelmien ulkopuolisiin projekteihin, tehtäviin ja prosesseihin. Riippuvuus voi liittyä esimerkiksi yhteisiin tavoitteisiin, kumppanuuteen, jaettuihin resursseihin tai aikatauluun. Huomioi sekä Espoon kaupungin organisaation sisäpuoliset että ulkopuoliset riippuvuudet. Kuvaa lyhyesti, miten kukin riippuvuus/yhteys vaikuttaa ohjelmaan ja miten se tulee huomioida ohjelmassa. Tärkeimmät sidosryhmät kuvaillaan tarkemmin kohdassa 11.>
Nuorten elinvoimaisuus-ohjelmalla on tunnistettavissa yhteyksiä erityisesti Osallistuva Espoo ja Kestävä kehitys-ohjelmien kanssa. Nuorten elinvoimaisuus-ohjelmassa yhtenä tavoitteena on osallistaa nuoria kehittämistyöhön suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin osalta. Osallisuutta tullaan vahvistamaan myös komeusasiantuntijuus-näkökulmasta. Nuorten elinvoimaisuus-ohjelmassa ei kuitenkaan kehitetä espoolaisnuorille osallistumisrakenteita tai –menetelmiä.
Nuorten elinvoimaisuus-ohjelmassa vahvistetaan sosiaalisesti kestävän kehityksen näkökulmasta erityisesti vieraskielisten, vammaisten sekä romaninuorten tilannetta.
Tärkeimmät sidosryhmät
<Ohjelman sidosryhmällä tarkoitetaan organisaatiota, ryhmää tai tahoa, joka voi vaikuttaa ohjelman toteutukseen ja onnistumiseen ja/tai johon ohjelma tulee vaikuttamaan.
Listaa keskeisimmät tunnistetut sidosryhmät, kuten asiakasryhmät, rahoittajat, toimittajat ja kumppanit. Huomioi tarvittaessa myös Espoon kaupungin organisaation sisäpuoliset sidosryhmät. Kuvaa lyhyesti kunkin sidosryhmän rooli kehitysohjelman onnistumisen kannalta.>
Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman tärkeimpiä sidosryhmiä nuorten lisäksi ovat kaupunkiorganisaation sisältä sivistystoimen tulosyksiköt, sosiaali- ja terveystoimen lastensuojelu, oppilas- ja opiskelijaterveydenhuolto, maahanmuuttajapalvelut, vammaispalvelut, työllisyyspalvelut sekä aikuissosiaalityö. Muita? Teknisen ja ympäristötoimen alalta keskeinen yhteistyötaho on kaupungin asuntoyksikkö. Muita? Kaupunkikonsernin osalta keskeisiä sidosryhmiä ovat kaupunkikehitys, henkilöstöyksiköt Muita? Kaupungin omien toimijoiden rooli on…
Tärkeimpiin sidosryhmiin valtakunnan ja maakunnan tasolta kuuluvat Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Opetushallitus, Uudenmaan ELY-keskus, TE-hallinto, Uudenmaan TE-toimisto, Kansaneläkelaitos KELA, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry muita?
Espoon sisäisiä merkittäviä yhteistyökumppaneita ovat mm. koulutuskuntayhtymä Omnia, Omnian etsivä nuorisotyö ja työpajat, Sveps, Omnian Työtaitaja-hanke, ammattikorkeakoulut Metropolia ja Laurea, Espoon TE-toimisto , Espoon monikulttuuriasiain neuvottelukunta, Espoon seurakuntayhtymä ja seurakunnat sekä uskonnolliset yhteisöt sekä järjestöt kuten Espoon järjestöjen yhteisö ry, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö/Vamos, Ice Hearts ry, KoKo Espoo ry, Espoon partion tuki ry, Mannerheimin lastensuojeluliitto jne. Mitä liittyen vammaisiin nuoriin/ romaninuoriin?
Lisäksi merkittäviin sidosryhmiin kuuluvat Helsingin seudun kauppakamari, Pääkaupunkiseudun yrittäjät ry, Espoon Yrittäjät ry sekä espoolaiset yritykset. Muita? Yritykset ovat merkittävässä asemassa nuorten oppisopimuksen toteuttamisen sekä työssä oppimisjaksojen toteuttamisen ja varsinaisen työllistymisen kannalta.
Merkittävimmät riskit
<Ohjelman riskillä tarkoitetaan epävarmaa tapahtumaa, joka toteutuessaan uhkaa ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Listaa keskeisimmät tunnistetut kehitysohjelman toteuttamiseen ja hyötytavoitteiden toteutumiseen liittyvät riskit. Keskity merkittävimpiin riskeihin, jotka toteutuessaan voisivat vaarantaa tavoitteiden saavuttamisen. Käsittele sekä Espoon sisäiset että ohjelman toimintaympäristöön liittyvät riskit.Kehitysohjelman suunnitteluvaiheen aikana toteutetaan tarkempi riskianalyysi ja laaditaan riskienhallintasuunnitelma.>
<Kirjoita tähän>
Ehdotus etenemistavaksi kehitysohjelman suunnittelussa
<Esitä ehdotus kehitysohjelman suunnitteluvaiheen toteuttamiseksi, esimerkiksi tarvittavat selvitys- ja valmistelutyöt, ohjelmasuunnitelman laadintaan liittyvät vastuut, ehdotus suunnitteluun osallistujista ja tarvittavista asiantuntijoista sekä työmääräarvio ja suunnittelun aikataulu.>
Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman suunnittelun tueksi konsultoidaan nuorten työllisyysasioihin liittyen kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikköä, aikuissosiaalityön päällikköä sekä Espoon TE-toimiston henkilökuntaa. Nuorten asunnottomuusasioiden kehittämisessä konsultoidaan erityisesti espoon kaupungin asuntopäällikköä sekä aikuissosiaalityön päällikköä. Vammaisten nuorten osalta konsultoidaan kaupungin vammaispalvelupäällikköä. Maahanmuuttajanuorten osalta konsultoidaan kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikköä sekä sosiaali- ja terveystoimen maahanmuuttaja-asioihin erikoistunutta erityissuunnittelijaa. Romaninuorten asioissa konsultoidaan laajempaa ryhmää romaniasioihin perehetyneitä asiantuntijoita sekä Espoon kaupungista että Uudeltamaalta. Konsultaatiot tulevat ohjaamaan ohjelmakuvauksen sekä syksyn aikana tuotettavan toteuttamissuunnitelman kirjaamista.
Sivistytoimessa on menossa suuri organisaatiouudistus, jonka mukanaan tuomat hyödyt kootaan yhteen nuorten elinvoimaisuuden edistämisen näkökulmasta. Mahdollisesti elokuussa 2014 toteutuvan Aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen vaikutuksen Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman tavoitteiden edistämiseksi selvitetään ja kootaan.
Syksyllä 2013 julkaistaan Kouluterveyskyselyn uudet tulokset. Näiden osalta tarkistetaan Espoon nuorten kokemaa tilannetta hyvinvoinnin kannalta.
Mitä muita selvityksiä tarvitaan hyötytavoite 1:n toteuttamisen tueksi?
Tarvitaanko selvityksiä hyötytavoitteeseen nro 2? (Harrastetakuu)
Espoolaisnuorten asunnottomuuden syyt selvitetään, jotta voidaan alkaa etsiä keinoja mm. teknisen ja ympäristötoimen, Espoon Asunnot Oy:n, Nuorisosäätiön sekä Nuorisoasuntoliiton kanssa nuorten asunnottomuuden vähentämiseen. Lisäksi selvitetään miten voidaan vaikuttaa siihen, että osa tuetusta asumisesta jatkossa osoitetaan alle 29-vuotiaille nuorille.
Espoossa selvitetään mahdollisuutta suunnitella ja rakentaa soluasumiseen suunniteltuja asuntoja, joissa voi olla kerroksittain yhteisiä tilaratkaisuja. Lisäksi selvitetään mitä mahdollisuuksia on osallistaa nuoria vanhojen asuntojen remontointiin siten, että remontin jälkeen jollain nuorella on saada asunto omaan käyttöön remontin jälkeen.
Nuorten työllisyyden edistämiseksi selvitetään minkä verran Espoon kaupunki tällä hetkellä tarjoaa kesätyöpaikkoja sekä harjoittelupaikkoja koululaisille ja ammattiin opiskeleville. Elinkeinoelämän kanssa selvitetään mahdollisuuksia lisätä yhteistyötä työ-ja harjoittelupaikkojen lisäämiseksi, sekä Kesäseteleiden käyttöasteen lisäämiseksi.
Selvitetään miten voidaan vaikuttaa siihen, että vammaisille nuorille ei automaattisesti anneta eläkepäätöstä 15-vuotiaana, jonka seurauksena työllistyminen mm. työpajojen kautta estyy.
Liitteet
<Listaa ohjelmakuvauksen liitteet. Liitteinä voi olla esimerkiksi tarkemmat selvitysraportit, tavoitetilan tarkempi kuvaus, hahmotelma aikataulusta tai kustannuksista tai kehitysohjelman suunnitteluvaiheen tarkempi työsuunnitelma.>
<Listaa tähän ja lisää viittaus tai linkki materiaaliin tarvittaessa>
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti