Hyvää Joulua!

NUORTEN ELINVOIMAISUUS- ohjelmaryhmän ensimmäinen toimintavuosi alkaa olla takana. Paljon on jo tehty. Ja ensi vuonna vasta tehdäänkin.

NYT oikein hyvää Joulua ja sen jälkeen Upeaa Uutta Vuonna 2014 kaikille!

NOW mukana Sellossa

NUORTEN elinvoimaisuus- ohjelma oli mukana Sellon "Suuntana työelämä"-tapahtumassa. Yllä olevaan clipsiin on koottu kuvia tapahtumasta,  ja Elvis laulaa.

PAREMMALLA resoluutiolla clipsiä voi katsoa u-tubessa osoitteessa http://youtu.be/qPy52P3zAyI

NOW - suuntana työelämä

NOW eli Nuorten elinvoimaisuus ohjelma on mukana Suuntana työelämä-tapahtumassa Sellossa lauantaina 16.11. 2013 klo 12-15.

Päivän teemana on  nuorten työllistyminen, työtaito-valmennus, työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen.

Tarjolla on  tietoa, neuvoja, opastusta
 työpaikoista
 työnhakemisesta
 työelämässä tarvittavista valmiuksista
 työllistymiseen, työnhakemiseen ja osaamisen kehittämiseen tarjolla olevasta tuesta
 oman osaamisen ja valmiuksien kehittämisestä
 kertoa myös työnantajille esim. sanssikortista
Tilaisuus mm.
 tavata TE-toimiston edustajia ja saada tietoa työnhakemisesta
 tavata yrittäjiä ja kuulla heidän näkemyksiään työssä tarvittavista taidoista ja valmiuksista
 tavata Espoon kaupungin rekryn edustajia ja kuulla kaupungin tarjoamista työmahdollisuuksista
 harjoitella oman cv:n ja työhakemuksen tekemistä
 harjoitella työpaikkahaastattelua
 tavata erilaista tukea tarjoavien tahojen edustajia ja keskustella omasta tilanteesta
 kysyä, keskustella, pohtia, saada ideoita, saada tukea
 kuulla muiden nuorten kokemuksia

Toritasolla eri toimijat esittelevät toimintaansa  tavoitteena tarjota käytännönläheistä informaatiota, hyödynnettävää tietoa sekä mahdollisuutta harjoitella, tehdä itse, kokeilla jne.
Päälavalla haastatellaan nuoria, hankkeiden edustajia, asiantuntijoita, viranomaisia ja yleisöä. Lisäksi tarjolla on kevyempää ohjelmaa. Tapahtuman isäntänä on Työtaitaja- hanke ja sieluna Reima Kapanen.

Tapahtumaa ovat olleet järjestämässä Nuorten elinvoimaisuus-ohjelma ja sen toimijat, Työhönvalmennuskeskus, Omnian ammattiopisto ja aikuiskoulutus, nuorten työpajat, OmniaShop, Espoon yrittäjät, Te-toimisto, Helsingin seudun kauppakamari, Vamos- työ, Nuorten yES-BOX, InnoEspoo, nuorisopalvelut, Työtaitaja- hanke, Espoon kaupungin rekry jne.

Projektipäällikkömme nuorisopalvelujen päälliköksi

ESPOO nuorisopalvelujen päälliköksi on torstaina valittu sosionomi (YAMK), yhteisöpedagogi (AMK) Merja Nordling. Nuorisopalvelujen päällikkö johtaa liikunta- ja nuorisopalvelujen yksikössä nuorisopalvelujen toimintaa ja kumppanuuksien hallintaa. Nuorten elinvoimaisuus on Espoossa yksi lähivuosien toiminnan painopiste. Espoolaisten nuorten hyvinvointia tuetaan monipuolisessa verkostoyhteistyössä.

Merja on työskennellyt tähän saakka erityissuunnittelijana Espoon sivistystoimessa. Hän on toiminut mm. Nuorten elinvoimaisuus -kehittämisohjelman projektipäällikkönä. Uudessa tehtävässä hän aloittaa 1.1.2014.

Paljon onnea! Upea nainen upealle paikalle!

Nuorten Areena: Haastateltavana Martti Merra

Liikuntajohtaja Martti Merra on huolissaan:
- Tällä hetkellä nuori voi eri tilastojen mukaan huonommin kuin koskaan aikaisemmin

Murehtiminen ei riitä. On tehtävä jotain. Merra haluaa Espooseen Nuorten Areenan.

Nuorten Areena 
- Nuorten Areena- suunnitelma mahdollistaisi, että  Espoo ja sen yhteistyökumppanit (valtio, elinkeinoelämä, kolmas sektori) voisivat koota nuorten osallistuvuutta tukevia ja syrjäytymistä ehkäiseviä palveluja  yhteen, Merra kertoo.

Kohde olisi valtakunnallinen pilotti heikosti käynnistyneen nuorisotakuun toimeenpanemiseksi ja todelliseksi moottoriksi.

Mistä idea tällaiseen?

- Hankkeen esikuvana voidaan pitää Tukholman Fryshusetia (www.fryshuset.se), jossa pääministeri Katainen ja työministeri Ihalainen vierailivat toukokuussa 2013.

Mikä tässä nyt olisi uutta?

- Keskittäminen ja kumppanuus, Merra lataa. Areenasta voidaan kehittää keskus, joka tarjoaa nuorille kokonaisvaltaista tukea ja ohjausta työelämän, koulutuksen ja elämänhallinnan eri osa-alueille.
- Kaikesta tästä on Espoossa huutava pula tai toiminnot ovat hajallaan ja siksi nuorten ulottumattomissa.

Nuorten Areenassa nuori saisi tarvitsemansa tuen nopeasti ja helposti yhdestä paikasta, sen sijaan, että häntä juoksutetaan luukulta toiselle.
- Tässä nuori hukkuu, joutuu varjoihin, Merra maalaa.

Synergioita toisivat TE-toimistojen nuorten palvelut, Vamos-Espoon, Omnian etsivä nuorisotyön, SVEPSin ruotsinkielisen etsivän nuorisotyön sekä koulutusneuvontaa tarjoavan InfoOmnian sijoittuminen toistensa viereen.

- Lisäksi nuorisopoliklinikan, velkaneuvonnan ja nuorisoasuntoliiton asiakkaat saisivat palvelut yhdestä paikasta. Leimaantumisen pelkokin vähenisi, kun areenan tarjoamat mahdollisuudet ja palvelut kohtaisivat ja vetäisivät puoleensa omaehtoisesti kaikenlaisia nuoria.

Millaista toimintaa Areenassa olisi?

- Areena tarjoaisi mahdollisuuksia työpajatoiminnan kehittämiselle ja – jopa – lähivuosina laajenevalle tutkintokoulutukselle, Merra kertoo.  Omnian nuorten työpajat voisivat pyörittää areenan kahvilaa ja InnoOmniassa toimivat ja siellä syntyvät yritykset voisivat tarjota ja testata siellä omia palveluitaan.

- Nuoret pääsisivät areenassa  kokeilemaan erilaisia asioita, Merra lupaa.  Niiden joukosta heillä olisi mahdollisuus löytää uusia, heitä kiinnostavia suuntia ja väyliä elämäänsä.

- Areena olisi eri nuorisokulttuurien kohtaamispaikka. Siellä olisi tilaa ja välineitä harrastaa ja kokeilla. Nuoriso-ohjaamisen, liikuntaneuvonnan ja kulttuuristen harrastemahdollisuuksien kokeilemisen keinoin voidaan tukea nuorten omien ideoiden ja haaveiden toteutumista. Erilaiset tapahtumat, koulutukset ja kurssit elävöittävät osaltaan Areenan arkea.

Olet puhunut, että areena myös osallistaisi?

- Areenan johtoryhmä koostuisi areenan eri toiminnoissa mukana olevista nuorista, Martti hahmottelee. Nuori siis saisi  paikassa tukea, mutta samalla se osallistaisi. Nuori pääsisi vaikuttamaan ja muotoilemaan tarvitsemiaan ja haluamiaan palveluita.

Miten areena vaikuttaisi syrjäytymiseen?

- Vetovoimaiset harrastusmahdollisuudet ja palveluiden kehittäminen auttavat myös syrjäytymisen ehkäisyyn, Merra pohtii.  Areena tavoittasi  myös ne nuoret, jotka ovat jääneet palvelutarjottimemme ulkopuolelle. Ne nuoret, joilla ei ole koulutuspaikkaa ja jotka eivät ole osanneet tai muuten vain eivät ole hakeutuneet TE-toimiston asiakkaiksi.

Se edistäisi myös työllistymistä?

- Kyllä. Nuorten TE-keskus tulisi nuorten luo, Merra lupaa.

Kuinka kallis hanke olisi?

- Areena  olisi edullinen, koska sinne  voidaan sijoittaa jo olemassa olevia toimintoja, Merra lupaa.  Kun areenan vuokrakulut lisääntyvät, ne laskevat muualla käytännössä  saman verran.

- Investoinnit Areenalla jakautuisivat usealle vuodelle ja eri hankkeiden tueksi on saatavissa ja haettavissa hankerahoja.

Huikea idea!

- Koko projektin mittakaava on suuri, Merra kuvailee. Siksi se osoittaa myös Espoon edelläkävijyyttä ja ennen kaikkea se kertoo kaupunkimme halusta tarttua vakavaan ongelmaan ratkaisuhakuisesti.

Mihin Nuorten areena sijoittuisi?

- Areenalle ajateltu tila on Espoon keskuksessa,  lähellä tärkeimpiä kumppaneitamme Omniaa, Vamosta ja kolmatta sektoria.  Areena on 0,5 km:n päässä Tuomarilan Asemasta, Merra näyttää kartalta.

- Areena  sijoittuisi Espoon Tarinan mukaisesti alueelle, jossa sosio-ekonomisista syistä tällaisen palvelun tarjoaminen olisi jopa ainutlaatuista. Se nostaisi  osaltaan Keski-Espoon asemaa alueellista tasapainoa tavoiteltaessa.

- Tällaisia hankkeita ei voi olla Espoossa kuin yksi, eikä jokaisen nuoren kannalta sijainti koskaan ole optimaalinen. Joka tapauksessa sinne löytäisi nuoria ympäri pääkaupunkiseutua.

Nuorisopalveluissa ihmiset ovat käärineet  Merran mukaan jo hihansa.
- He näkevät hankkeen loistavana mahdollisuutena. Tällä hetkellä Espoossa on 17 nuorisotilaa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on sama kuin tässä hankkeessa yksin.  Mutta esimerkiksi Tapiolan nuorisotilojen vuokrakustannus on pelkästään jo kolmannes Areenan vuokrasta. Se kuvaa hankkeen edullisuutta ja toisaalta kertoo siitä, että hanke näin laajana muualle toteutettuna maksaisi vähintään kolme kertaa enemmän.

Kerro nyt vähän enemmän. Mitä se tulisi maksamaan?

- Areena on hankittavissa kaupungille 100 000 eurolla, Merra kertoo. Kiinteistöyhtiöllä on lisäksi velkaa 4 100 000 euroa, joten velaton kauppahinta olisi 4,2 miljoonaa euroa.

- Hankkeen palveluiden keskittäminen ja ensihoukuttelevuuden luonti voitaisiin toteuttaa noin  miljoonalla eurolla, Merra arvelee.  Aluksi Areenalle voitaisiin jättää noin 1200 m2 liikuntatilaa ensisijaisesti erilaisen matalankynnyksen liikkumista sekä ohjattua liikuntaa ajatellen. Myöhemmin, jos niin nähdään mielekkäänä, liikuntatila voitaisiin muokata toisensisältöiseksi.

- Hankkeen on suunniteltu olevan  koko ajan helposti muunneltavissa, ja rakennus löytäisi lopullisen muotonsa noin 4-6 vuoden aikajanassa. Sisältöähän olisi tarkoitus muokata nuorten toiveiden mukaan ajattomasti.

NUORTEN elinvoimaisuus- ohjelman ohjausryhmä on liittänyt Nuorten Areenan yhdeksi merkittäväksi ohjelman hyötytavoitteita tukevaksi hankkeeksi.

Ks. tästä linkistä, mitä Espoon liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja Antti Aarnio ideasta ajattelee.

Terveisiä Itämereltä

KUVA: Pia Mäki-Kokkila.

NOW- iskuryhmä Sampo Suihko ja Martti Hellström valtasi Silja Symphonyn stagen Espoon ja Kauniaisten opettajien päättäjien kohtaamisristeilyllä perjantaina 11.10.

BIISI oli klassikko. Cliff Richardsin  "The Young ones".

SEN jälkeen tilan valtasivatkin Muumien ystävät.

Tunnelmia ja Ajatuksia Elinvoimana Nuoret-festarilta

YLLÄ olevassa clipsissa on  tuokiokuvia torstaina 19.9. pidetystä Elinvoimana Nuoret-festarista. Resoluutio ei riitä  kuvan suurentamista.

ALLA taas muutamia koppeja päivässä mieleen tarttuneista ajatuksista ja ideoista. Ajatuksiahan saa jakaa kaikille ilmaiseksi:

• Espoolaisnuorten erityispiirre: ei ole yhtä espoolaisuutta. Eri osissa Espoota  nuorilla on erilaiset asiat mielessä.
• Yhteistäkin on, joka poikkeaa muista nuorista. Merkityksellisyyden, innostuksen, motivaation halu. 
• Espoolaisnuoret odottavat elämältä paljon. Valmista. Puheessa ei korostu niinkään oman vastuun ottaminen. 
• Vamos: Ei luukulta toiselle- vaan nuorelle oma työntekijä jonka tuella hän voi suunnitella omaa tukevaisuuttaan
• Asunnottomuus on olosuhde ei ihmisen ominaiusuus. Nuoret tarvitsevat mm. nuorisoasuntoja. Osa tarvitsee asumiseen ja arjen hallintaan tukea. Asumiskursseulla opetetaan asumisen taitoja.
• Maksuhäiriöt ja eritysesti vuokrarästit ovat vakava este asunnon saamiselle. Alle 30 vuotiaista  on Suomessa maksuhäiriöitä 62 000:lla. Vuokrarästejä on 17 000:lla.
• Eriarvoistuminen on Suomessa kaikkein voimakkainta Euroopassa.
• Sytjäytymisen kriteereitä: ei toisen asteen turkintoa eikä käy töissä. Tyytymättömyys. Masennus. Toimettomuus. Yksin jääminen. Kodittomuus. Kotiin jääminen. Päihteet.  Menetetty luottamus toisiin. Mielenterveysongelmat. Espoossa noin 3000.  Taustalla koulukiusaamista. Usein huonot olosuhteet. Hoitamattomat traumat. 
• Jokaisella on halua parantaahyvinvointiaan.
• Massiivinen palvelukaari ja silti voidaan huonosti.
• Yhden luukun malli ei riitä. Tilalle yhden ihmisen malli. Nuori on kumppani ei asiakas.
• Kestävä muutos edellyttää kokonaisvaltaista tukea nuorten tarpeista lähtien. Kaiken mitä tehdään tulee olla vapaaehtoista.  Keskeistä on rakentaa luottamus ja uskominen nuoreen.
• Hyvinvoinnin lisääminen on  eri asia pahoinvoinnin vähentäminen.
• Ammatti-identiteettiä on muutettava: Ei etäisyyttä vaan kiinnittymistä.
• Tuen tarve vaihtelee. Yksilöllisesti suunniteltu jatkopolku.  Ryhmätoimintaa. Keskusteluja. Tutustumisia.
• Vamoksen  tuloksia: Kevyt tuki (73 % onnistumisia), Paljon tukea ( 65%) ja kotiin syrjäytyneet (62%). Onnistumisen kriteerinä: Vuoden sisällä kiinnittynyt koulutukseen työhön tms.
• Espoo lähdössä mukaan SITRAN  liputus hankkeeseen. Tavoitteena auttaa mahdollisimman nopeasti: kun kaksi viranomaista huolissaan. 
• Netissä on ilmainen "Näytön paikka"- sivusto, jossa nuori (ja nuoren työntekijä) voivay työstää nuoren tarinaa. https://www.naytonpaikka.fi
• Nuoret itse eivät usko kieltoihin.
• Nuoret haluvata työtä, mutta työelämä ei ole heille elämä. Elämä on se, mitä tehdään kaverien kanssa vapaa-ajalla.
• Asunnottomuus on vakava este päihteiden käytöstä toipumiselle.
• Espoolainen Kipinä-ryhmä on ollut monelle erittäin tärkeä.
• Harrastus on tärkeä. Se tuo kavereita. Vertaiset  tuovat tärkeää positiivinen painetta.
• Espooseen tarvitaan nuorisotalo, jossa mahtuu mahtuu harrastamaan yhdessä kaverien kanssa ja josta löytyy myös aikuisia, joilta saa apua.