perjantai 26. kesäkuuta 2015

Stadium Sports Camp on Espoossa!

ESPOON liikuntapäällikkö Markku Sistonen kutsui ohjausryhmän puheenjohtaja Martti Hellströmin mukaan tutustumaan Leppävaarassa ensimmäistä kestää toteutettavaan Stadium Sports Campiin. Olemme olleet Nuorten elinvoimaisuus ohjelmaryhmässä  (NOW)  innostuneita tästä hankkeesta. Se antaa 10-15-vuotiaille lapsille hienon mahdollisuuden kokeilla eri urheilulajeja. Mm. NOW rahoitti ilmaisia leirijaksoja.

Viikon leirin ohjelmassa on oman lajin harjoituksia/ 2 kertaa päivässä (tänä vuonna lajeina mm. jalkapallo, jääkiekko, yleisurheilu sähly...)  uusien lajien kokeilua (mm. pyörätuolirugby, kalliokiipeily...) vapaata toimintaa, discoa, olympialaiset - ja kahdeksan tuntia ruokailua:-) Porukka syö neljä kertaa päivässä. Yksin iltapalalla kuluu 11 kg leipää!

Leiriläiset yöpyvät Veräjäpellon koulun uudessa paviljongissa, syövät Laurean ammattikorkeakoulun  tiloissa ja harjoittelevat Leppävaaran urheilupuiston ja lähiympäristön saleissa.

TÄNÄ kesänä järjestetttävällä kahdella koko vuorokauden leirillä on yhteensä 300 lasta. Poikia ja tyttöjä on noin puolet ja puolet. Espoolaisia heistä on 60.

Hienoa on sekin, että kesätyöpaikan on saanut 80 vähintään 16-vuotiasta nuorta. Seurat hoitavat valmentaja- ohjaajanuorille palkkiot, ja kaupan päälle he saavat mm. leirivaatteet kenkieen.

Ensimmäinen leiri päättyy tänään perjantaina, ja toinen starttaa ylihuomemma sunnuntaina. Toisella viikolla lajivalikoima on vielä laajempi, kun mukaan tulee tanssin harrastajia.

TOIMINTA laajenee ensi kesänä. Tavoitteena on rikkoa ensi kesänä 500 osallistujan raja ja koota mukaan tusinan verran lajeja (toiveissa esim. miekkailu, paini, uinti, pesäpallo...). Kesällä 2016 onkin käytössä mm. Leppävaaran uimahalli ja myös maltaita maksanut ulkoallas. Upea juttu.


perjantai 13. helmikuuta 2015

Mediatiedote 3.2.2015

Ohjaamosta nuorelle uusi suunta

Nuorille kaavaillaan kattavia ja helposti saavutettavia neuvontapalveluja saman katon alle – Ohjaamoon. Pääkaupunkiseudun suuret kunnat suunnittelevat Ohjaamoitaan tiiviissä yhteistyössä.

Kun opiskelupaikkaa ei irtoa eikä työpaikkaa tipu ilman työkokemusta, moni nuori väsyy yrittämään ja pian on mielikin maassa. Nuorille on monenlaista tukea tarjolla, mutta palvelut eivät ole riittävät ja ne ovat hajallaan eri virastoissa. Luukulta toiselle juokseminen on raskasta eikä tieto viranomaisten välillä kulje. Tähän halutaan nyt muutos.

Suunnitteilla olevan Ohjaamon perusajatuksena on tarjota ilman työ- ja opiskelupaikkaa olevalle nuorelle vahvaa yksilöllistä tukea sekä koulutuksen, työllistymisen ja kuntoutuksen palvelut yhden toimipisteen kautta. Nuori voisi tulla Ohjaamoon itse, kaverin kanssa, etsivän nuorisotyön tai vaikka terveydenhoitajan kautta. Ohjaamossa nuorelle tarjottaisiin tilannekartoituksen jälkeen juuri sitä ohjausta mitä hän tarvitsee, oli se sitten opinto-ohjausta, TE-toimiston palveluja, terveydenhoitajan tapaamista tai jotain muuta. Sähköisiä palveluita aiotaan kehittää, niin että Ohjaamoon voisi olla yhteydessä vaikka Skypen kautta.

Vallankumouksellista yhteistyötä

Paitsi kaupunkien omien organisaatioiden myös kaupunkien välinen yhteistyö on Ohjaamossa avainasemassa. Pääkaupunkiseudun nuoret käyvät toisen asteen opinnoissa, ystävystyvät ja liikkuvat paljon yli kuntarajojen. Nuorten halutaan olevan ohjauksen suhteen alueella yhdenvertaisessa asemassa.

Helsingin, Espoon ja Vantaan Ohjaamoihin saisi pistäytyä myös naapurikaupunkien nuoret, vaikka viimekädessä palveluihin ohjataankin asuinkuntaan. Tämä edellyttää, että Ohjaamon palveluohjaajat tuntevat myös naapurikuntien palvelutarjonnan, työote on samanlainen ja tietokannat yhteiset.
– Vallankumouksellista Ohjaamossa on myös se, että tietyt palvelut, kuten ruotsinkielisten nuorten neuvonta, toteutettaisiin yhteistoimin, samoin henkilökunnan osaamisen kehittäminen, asiakkaiden osallistaminen ja viestintä, kertoo pääkaupunkiseudun Ohjaamojen suunnittelutyöpajaa perjantaina vetänyt Heidi Nygren Vantaalta.

Eri puolille Suomea suunniteltujen Ohjaamojen valtakunnallisesta kehittämisestä vastataan Kohtaamo-hankkeessa. Työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaaliministeriön yhteishanke on osa nykyiseen hallitusohjelmaan kirjattua Nuorisotakuun toteuttamista. Ohjaamo-toiminnan käynnistyminen odottaa Euroopan sosiaalirahaston rahoituspäätöstä.
– Profiilit vaihtelevat eripuolilla Suomea, koska työllistymisen haasteet ovat erilaiset eri alueilla. Tavoite on silti kaikilla sama: nuoren oman polun selkiyttäminen. On hienoa nähdä, millaisella innolla tähän on lähdetty myös pääkaupunkiseudulla, sanoo Kohtaamo-hankkeen projektisuunnittelija Tuija Kautto Keski-Suomen ely-keskuksesta.

Pääkaupunkiseudun kunnilla on tarkoitus olla omat painopisteet Ohjaamo-hankkeissaan. Helsingin Ohjaamo tulee toteutuessaan sijaitsemaan keskustassa, Espoolla on Ohjaamoa varten tilavaraus Leppävaarassa ja Vantaalla Tikkurilassa.

Lisätietoja:
Ritva Alatalo, ritva.alatalo@vantaa.fi, puh. 040 541 5987 (Vantaa)
Ilkka Haahtela, ilkka.haahtela@hel.fi, puh. 040 147 0303 (Helsinki)
Sirkku Reponen, sirkku.reponen@omnia.fi, puh. 046 851 5671 (Espoo)

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

NOW-raportti 1:2014

ESPOON valtuusto merkitsi kokouksessaan 20.10. poikkihallinnollisten kehitysohjelmien raportit tiedoksi. NOW:n raportin oli laatinut projektipäällikkö Viula Pakka. Yllä oleva clipsin näytti  valtuuston kokouksessa pj. Martti Hellström. Puheenvuoro löytyy taltioinnista  http://qsb.webcast.fi/e/espoo/espoo_2014_1020_valtuustonkokous_osa2/#/webcast
kello 40.14- 43.39.

Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman tavoitteet ja seuranta 1: 2014

Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman käynnistyminen ja vuoden 2014 projektien ja toimenpiteiden tilanne
Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman hyötytavoitteiden projektit parantavat sekä es- poolaisille nuorille suunnattuja tukimuotoja että heidän mahdollisuuksiaan toimia aktiivi- sesti ja itsenäisesti elämän eri osa-alueilla, kuten opinnoissa, työelämässä ja vapaa- ajalla. Kehitysohjelman projektit ja toimenpiteet kehittävät ennalta ehkäiseviä tukimuo- toja ja niissä kaikissa huomioidaan myös ne nuoret, joilla on erityistarpeita.

Nuorten elinvoimaisuuskehitysohjelmaan valikoidut projektit ovat pitkäkestoisia ja hyöty- tavoitteiden toteutumisen todentaminen mahdollistuu vasta ohjelmakauden loppupuolel- la tai sen jälkeen. Kehitysohjelman hyväksytyn suunnitelman mukaan seurantaa teh- dään pääasiallisesti kouluterveyskyselyn, nuorten työllisyysmittareiden ja asunnotto- muusmittareiden avulla.
Mittarit, joiden kehityksestä saadaan tähän seurantaan tietoa, ovat nuorten työllisyysti- lanne ja alustavaa tietoa nuorten sijoittumisesta koulutukseen peruskoulun jälkeen. Mo- lemmat ovat myös nuorisotakuun toteutumisen mittaristoa. Alle 25- vuotiaita työttömiä oli Espoossa huhtikuussa 1 134 eli 17 % enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajan- kohtana (Vantaa 12 %, Helsinki 18 %). Alle 25-vuotiaiden nuorisotyöttömistä lähes 2/3 osaa on miehiä ja yleisimmät koulutusasteet ovat 53 % keskiaste ja 33 % perusaste. Kesäkuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä oli Espoossa 1 525 (vuonna 2013 kesä- kuun lopussa työttömiä oli 1 372). Kesäkuun työllisyyslukuun vaikuttaa kausityöllistymi- nen sekä vastavalmistuneiden tulo työmarkkinoille.

Espoo, Kirkkonummi, Kauniainen ja Omnia vastaavat yhteistyössä alueen koulutusta- kuun toteutumisesta. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteyshaun 12.6.2014 tulosten perusteella ilman opiskelupaikkaa jäi 150 nuorta (v. 2013 300 nuor- ta), joilla on edelleen mahdollisuus saada opiskelupaikka täydennyshaussa. Etsivän nuorisotyön ohjaajat tukevat näitä nuoria opintojen suunnittelussa.

Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman yhteistyön sekä sidosryhmien laaja-alaisuutta kuvaa hyötytavoitteisiin liittyvät projektit ja niissä mukana olevat tahot, josta on jäljem- pänä tilannekatsaukset. Lisäksi kehitysohjelman ohjausryhmä hyödyntää asiantuntijoita sekä seuranta- ja tutkimustietoa projektien ja toimenpiteiden suunnittelussa ja valikoin- nissa. Kehitysohjelman ohjausryhmä on kokoontunut kevään 2014 aikana viisi kertaa sekä osallistunut kehitysohjelmien yhteiseen tapaamiseen.


Nuorten elinvoimaisuuskehitysohjelman hyötytavoitteiden ja projektien edistyminen
Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat - hyötytavoite
Hyötytavoitteeseen valikoitui toteutettavaksi projekti, jolla pyritään tunnistamaan tukea tarvitsevat lapset ja nuoret varhaisessa vaiheessa. Projektin nimi on TAJUA MUT ! Projektin tavoitteena on tehostaa julkisen palvelujärjestelmän toimijoiden yhteistyötä ns. liputus- menetelmällä ja tuottaa matalan kynnyksen palveluita lasten ja nuorten lähiym- päristössä. Kohderyhmä on aloitusvaiheessa 9 – 28 -vuotiaat, mutta palvelua on tarkoi- tus laajentaa myöhemmin nuorempiin ikäryhmiin.
Projekti käynnistyi varsinaisesti 15.3.2014, jolloin projektihenkilöstö aloitti tehtävissään. Tällä hetkellä projekti on ensimmäisessä pilotointivaiheessa. Projektille on luotu oma vi- suaalinen ilme, jolla pyritään tekemään toimintamalli tunnetuksi sekä nuorille, nuorten vanhemmille että nuorten kanssa toimiville tahoille.

Tajua mut ! – tietojärjestelmää ja toimintamallia koskevat koulutukset käynnistyivät tou- kokuussa. Koulutettavia tahoja ovat koulujen, oppilashuollon, terveydenhuollon, las- tensuojelun, terapiapalveluiden, liikunta- ja nuorisopalveluiden ja svenska rumin henki- löstö sekä Omnian ja poliisin henkilökuntaa. Omnian etsivän nuorisotyön kanssa teh- dään tiivistä yhteistyötä toimintamallin prosessien kehittämisessä. Edellä mainitut tahot ovat keskeisessä asemassa toimintamallin käyttöön otossa ja myös lasten ja nuorten tuen antajina.

Projektin johtoryhmä koostuu rahoittajatahoista ja keskeisistä toimijoista, joita ovat Suomen itsenäisyyden rahasto Sitra, opetus- ja kulttuuriministeriö, Omnia koulutuskun- tayhtymä sekä edustajat Espoon kaupungin sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimen toimi- aloilta. Sidosryhmiä toiminnan kehittämisessä ovat mm. Centrum voor Publieke Innova- tien (CPI) ja Multisignaali Hollannista, Mikkelin kaupungin liputtajaorganisaatio ja Kunti- en Tiera Oy. Lisäksi yhteistyötahoina ovat Nuorisotutkimusverkosto ja Fountain Park, joiden kanssa suunnitellaan ja toteutetaan arvioinnit viranomaisyhteistyöstä sekä kartoi- tetaan lasten ja nuorten kokemukset toimintamallista.

Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta -hyötytavoite
Hyötytavoitteelle suunnitellut projektit ja toimenpiteet aktivoituvat pääosin vuoden 2015 aikana.
Suunnitteilla ollut Nuorten Areena – projekti, jonka tavoitteena oli saada Espooseen monipuolinen nuorten toimintakeskus, ei toteudu alkuperäisen sijoituspaikan suhteen, mikä arvioinnin jälkeen todettiin soveltumattomaksi ao. käyttöön. Projektin suunnittelun voi kuitenkin hyödyntää jatkossa, mikäli toteuttaminen mahdollistuu.

Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman yhtenä hyötytavoitteena on lasten ja nuorten vapaa-ajantoimintojen mahdollistaminen. Vuoden 2014 aikana kartoitetaan kaupungin ja kaupungin tukemien harrastusmahdollisuuksien tarjonta ja osallistuja määrä. Lisäksi hyödynnetään kouluterveystutkimuksen alueellisia tuloksia suhteessa siihen, miten va- paa-ajan toimintoihin osallistuminen mahdollistuu Espoon eri alueilla.

Stadium Sports Camp – liikunta ja elämysleirit on tarkoitettu 11 – 14- vuotiaille tytöille ja pojille. SSC – leirit tuovat Espooseen laadukasta liikuntatoimintaa kaikille lapsille ja sa- malla leirit työllistävät nuoria liikunnan pariin. Leirien järjestämisestä on allekirjoitettu sopimus Stadium Sports Camp AB:n ja Espoon kaupungin välillä helmikuussa 2014 (sopimusvuodet 2015 – 17 + optiomahdollisuus 2018 -2019). Leirit toteutetaan Leppä- vaaran urheilupuistossa ja kesällä 2015 osallistujatavoite on 400 -500 nuorta. Sidos- ja yhteistyötahoja ovat espoolaiset liikuntaseurat, jotka tuovat lajivalikoiman leirille.

Nuorten asunnottomuus vähenee -hyötytavoite
Nuoret arjen keskiössä – projektin tavoitteena on suunnitella ja kehittää yhteistyössä nuorten kanssa vireä asumisyhteisö ja asuinympäristö, johon eritaustaiset nuoret vaikut- tavat mielipiteillään, kulttuurillaan ja ajatuksillaan. Samalla opitaan uudenlainen osallis- tava suunnittelumenetelmä, jota voidaan hyödyntää kaupungin muissakin projekteissa ja kolmantena suurena tavoitteena on, että nuorten kanssa yhteistyössä kehitetyt mallit to- teutuvat nuorisoasuntokohteessa. Projektin toteuttavat Espoon kaupunki ja Nuori- soasuntoliitto sekä toteuttamisvaiheessa Alkuasunnot Oy.

Nuorten työpajatyöskentely käynnistyy syyskuussa ja nuorten rekrytointi on aloitettu jo toukokuussa. Työpajojen ohjaajien valmennus on käynnistetty. Työpajojen ja projektin onnistumista arvioidaan itsearvioinnilla työpajoissa sekä seurantatapaamisella, jossa katsotaan tuloksia ja toteutumista tulevassa nuorisoasuntokohteessa.

Hyötytavoitteen toisena toimenpiteenä on edistää adhd- ja asperger – nuorten tuettua asumista Espoossa. Oma Väylä – hankkeessa keskeisinä toimijoina ovat Kela ja Es- poon kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, joka avustaa nuorten kuntoutujien rekrytoin- nissa ja kuntoutujien virkistys- ja yhteistapahtumien järjestämisessä. Kela hankkii Es- pooseen palvelutuottajan kesän 2014 aikana ja hanke käynnistyy tämän jälkeen.

Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman kolmantena toimenpiteenä tähän hyötytavoitteeseen oli nuorten ajatushautomon järjestäminen valtakunnallisena asunnottomuuspäi- vänä 17.10. Tälle toimenpiteelle lisänäkyvyyttä tuo valtakunnallisen asunnottomuusse- minaarin saaminen Espooseen, jonka osana ajatushautomo toteutetaan. Seminaari pi- detään Dipolissa. Nuorten ajatushautomon ideana on suunnitella tulevaa Paavo III – hanketta yhdessä asunnottomien ja asunnottomuutta kokeneiden nuorten kanssa. Paa- vo III toimenpideohjelma on vuosille 2016 – 2020.

Yhteistyötahoina ovat Espoon eri toimialat, Ympäristöministeriö, Ara ja Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke). Hanke on positiivisesti onnistunut, jos nuorten ehdotuksia saadaan toimenpideohjelmaan.

Nuorten työttömyys vähenee -hyötytavoite
Hyötytavoitteen toteuttamiseksi suunniteltiin Nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoi- tusprojekti, joka on osa Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelmaa ja samalla myös osa toimenpiteenä Espoon kaupungin ja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston solmimaa yh- teistyösopimusta, jolla pyritään kohentamaan työllisyystilannetta Espoossa.

Kartoitushanke on Euroopan Sosiaalirahaston tukema hanke, josta vastaavat Espoon kaupunki ja koulutuskuntayhtymä Omnia. Toteutusaika on 6.3. – 30.9.2014 ja hankkeen toteuttaa Omnia. Kartoituksessa selvitetään nuorten palvelut ja palvelutarpeet, joihin vastaamalla nuorten tilannetta koulutus- ja työmarkkinoilla voitaisiin parantaa. Selvityksen kohteena on 17 – 29- vuotiaiden työllistymistä ja opiskelua tukevat ja val- mentavat palvelut sekä niiden riittävyys.

Kartoituksessa tarkastellaan palveluiden tarjontaa mm. seuraavilta näkökulmilta; 1) tiedotus, neuvonta ja ohjaus, 2) kuntouttava ja valmentava palvelu, 3) koulutukseen ja opiskeluun valmentava palvelu ja 4.) Työllistymistä tukevat palvelut. Kartoitus tehdään kyselyin ja haastatteluin sekä nuorille että palveluiden tarjoajille.

Kartoituksen tulosten perusteella laaditaan kehittämisehdotukset ja -suunnitelma, jossa mm. mallintuvat nuorten yksilölliset palvelupolut, siirtymät palvelusta toiseen sekä teh- dään mahdolliset esitykset palveluvajeitten korjaamiseksi. Ohjausryhmä koostuu nuori- sotakuun toteuttamisen kannalta keskeisistä toimijoista. Projektin loppuseminaari järjestetään syyskuussa 2014.
3 Ohjelman määrärahan käyttö 31.7.2014

Nuorten elinvoimaisuus ohjelmalle on varattu 100,000 euron määräraha, josta on käytetty 12.8 %. Ohjelman projekteilla ja toimenpiteillä on omat talousarvionsa ja määrärahat.

tiistai 26. elokuuta 2014

NOW- kehitysohjelman tavoitteet ja seuranta 1: 2014

Netissä on paljon hauskoja NOW-logoja.
KAUPUNGINHALLITUS käsittelee elokuun toisessa kokouksessaan kaikkien kehitysohjelmien tavoitteiden toteutumista. Projektipäällikkö Viula Palla on laatinut raportin. Se löytyyy kokonaisuutena netistä osoitteesta http://espoo04.hosting.documenta.fi/kokous/2014313669-6.HTM.
Tässä lyhennelmä/poimintoja raportista.

Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman tavoitteet ja seuranta 1: 2014

1. Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman käynnistyminen ja vuoden 2014 projektien ja toimenpiteiden tilanne

Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman hyötytavoitteiden projektit parantavat sekä espoolaisille nuorille suunnattuja tukimuotoja että heidän mahdollisuuksiaan toimia aktiivisesti ja itsenäisesti elämän eri osa-alueilla, kuten opinnoissa, työelämässä ja vapaa- ajalla. Projekteila ja toimenpiteillä kehitetään ennalta ehkäiseviä tukimuotoja ja niissä huomioidaan myös ne nuoret, joilla on erityistarpeita.

Ohjelmaan valikoidut projektit ovat pitkäkestoisia ja hyötytavoitteiden toteutumisen todentaminen mahdollistuu vasta ohjelmakauden loppupuolella tai sen jälkeen. Seurantaa tehdään pääasiallisesti kouluterveyskyselyn, nuorten työllisyysmittareiden ja asunnottomuusmittareiden avulla.
Espoo, Kirkkonummi, Kauniainen ja Omnia vastaavat yhteistyössä alueen koulutustakuun toteutumisesta.

Kehitysohjelman ohjausryhmä on kokoontunut kevään 2014 aikana viisi kertaa sekä osallistunut kehitysohjelmien yhteiseen tapaamiseen.

Tilanne nyt:
-  Alle 25- vuotiaita työttömiä oli Espoossa huhtikuussa 1 134 eli 17 % enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana (Vantaa 12 %, Helsinki 18 %).
- Alle 25-vuotiaiden nuorisotyöttömistä lähes 2/3 osaa on miehiä ja yleisimmät koulutusasteet ovat 53 % keskiaste ja 33 % perusaste.
- Kesäkuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä oli Espoossa 1 525 (vuonna 2013 kesäkuun lopussa työttömiä oli 1 372).
- Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteyshaun 12.6.2014 tulosten perusteella ilman opiskelupaikkaa jäi 150 nuorta (v. 2013 300 nuorta), joilla on edelleen mahdollisuus saada opiskelupaikka täydennyshaussa. Etsivän nuorisotyön ohjaajat tukevat näitä nuoria opintojen suunnittelussa.

2. Nuorten elinvoimaisuuskehitysohjelman hyötytavoitteiden ja projektien edistyminen

Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat - hyötytavoite

Ohjelmaan valittiin projekti: TAJUA MUT!, jolla pyritään tunnistamaan tukea tarvitsevat lapset ja nuoret varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on tehostaa julkisen palvelujärjestelmän toimijoiden yhteistyötä ns. liputusmenetelmällä ja tuottaa matalan kynnyksen palveluita lasten ja nuorten lähiym- päristössä. Kohderyhmä on aloitusvaiheessa 9 – 28 -vuotiaat, mutta palvelua on tarkoitus laajentaa myöhemmin nuorempiin ikäryhmiin.

Projekti käynnistyi varsinaisesti 15.3.2014, jolloin projektihenkilöstö aloitti tehtävissään. Projekti on ensimmäisessä pilotointivaiheessa. Sille on luotu oma visuaalinen ilme, jolla pyritään tekemään toimintamalli tunnetuksi sekä nuorille, nuorten vanhemmille että nuorten kanssa toimiville tahoille.

Tajua mut ! – tietojärjestelmää ja toimintamallia koskevat koulutukset käynnistyivät toukokuussa. Koulutettavia tahoja ovat koulujen, oppilashuollon, terveydenhuollon, las- tensuojelun, terapiapalveluiden, liikunta- ja nuorisopalveluiden ja svenska rumin henkilöstö sekä Omnian ja poliisin henkilökuntaa. Em. tahot ovat keskeisessä asemassa toimintamallin käyttöön otossa ja myös lasten ja nuorten tuen antajina.

Projektin johtoryhmä koostuu rahoittajatahoista ja keskeisistä toimijoista, joita ovat Suomen itsenäisyyden rahasto Sitra, opetus- ja kulttuuriministeriö, Omnia koulutuskuntayhtymä sekä edustajat Espoon kaupungin sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimen toimi- aloilta. Sidosryhmiä toiminnan kehittämisessä ovat mm. Centrum voor Publieke Innova- tien (CPI) ja Multisignaali Hollannista, Mikkelin kaupungin liputtajaorganisaatio ja Kuntien Tiera Oy. Lisäksi yhteistyötahoina ovat Nuorisotutkimusverkosto ja Fountain Park, joiden kanssa suunnitellaan ja toteutetaan arvioinnit viranomaisyhteistyöstä sekä kartoitetaan lasten ja nuorten kokemukset toimintamallista.

Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta -hyötytavoite

Projektit ja toimenpiteet aktivoituvat pääosin vuoden 2015 aikana. Suunnitteilla ollut Nuorten Areena – projekti, jonka tavoitteena oli saada Espooseen monipuolinen nuorten toimintakeskus, ei toteudu alkuperäisessä sijoituspaikassa, koska se todettiin tarkoitukseen soveltumattomaksi. Projektin suunnittelun voi kuitenkin hyödyntää jatkossa, mikäli toteuttaminen mahdollistuu.

Vuoden 2014 aikana kartoitetaan kaupungin ja kaupungin tukemien harrastusmahdollisuuksien tarjonta ja osallistuja määrä. Lisäksi hyödynnetään kouluterveystutkimuksen alueellisia tuloksia suhteessa siihen, miten va- paa-ajan toimintoihin osallistuminen mahdollistuu Espoon eri alueilla.

Stadium Sports Camp – liikunta ja elämysleirit on tarkoitettu 11 – 14- vuotiaille tytöille ja pojille. SSC – leirit tuovat Espooseen laadukasta liikuntatoimintaa kaikille lapsille ja samalla leirit työllistävät nuoria liikunnan pariin. Leirien järjestämisestä on allekirjoitettu sopimus Stadium Sports Camp AB:n ja Espoon kaupungin välillä helmikuussa 2014 (sopimusvuodet 2015 – 17 + optiomahdollisuus 2018 -2019).

Leirit toteutetaan Leppävaaran urheilupuistossa ja kesällä 2015 osallistujatavoite on 400 -500 nuorta. Sidos- ja yhteistyötahoja ovat espoolaiset liikuntaseurat, jotka tuovat lajivalikoiman leirille.

Nuorten asunnottomuus vähenee -hyötytavoite

Nuoret arjen keskiössä – projektin tavoitteena on suunnitella ja kehittää yhteistyössä nuorten kanssa vireä asumisyhteisö ja asuinympäristö, johon eritaustaiset nuoret vaikut- tavat mielipiteillään, kulttuurillaan ja ajatuksillaan. Samalla opitaan uudenlainen osallistava suunnittelumenetelmä, jota voidaan hyödyntää kaupungin muissakin projekteissa. Kolmantena suurena tavoitteena on, että nuorten kanssa yhteistyössä kehitetyt mallit toteutuvat nuorisoasuntokohteessa. Projektin toteuttavat Espoon kaupunki ja Nuori- soasuntoliitto sekä toteuttamisvaiheessa Alkuasunnot Oy.

Nuorten työpajatyöskentely käynnistyy syyskuussa ja nuorten rekrytointi on aloitettu jo toukokuussa. Työpajojen ohjaajien valmennus on käynnistetty. Työpajojen ja projektin onnistumista arvioidaan itsearvioinnilla työpajoissa sekä seurantatapaamisella, jossa katsotaan tuloksia ja toteutumista tulevassa nuorisoasuntokohteessa.

Hyötytavoitteen toisena toimenpiteenä on edistää adhd- ja asperger – nuorten tuettua asumista Espoossa. Oma Väylä – hankkeessa keskeisinä toimijoina ovat Kela ja Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, joka avustaa nuorten kuntoutujien rekrytoin- nissa ja kuntoutujien virkistys- ja yhteistapahtumien järjestämisessä. Kela hankkii Espooseen palvelutuottajan kesän 2014 aikana ja hanke käynnistyy tämän jälkeen.

Tähän hyötytavoitteeseen  liittyy  nuorten ajatushautomon järjestäminen valtakunnallisena asunnottomuuspäivänä 17.10. Tälle toimenpiteelle lisänäkyvyyttä tuo valtakunnallisen asunnottomuusseminaarin saaminen Espooseen, jonka osana ajatushautomo toteutetaan. Seminaari pidetään Dipolissa. Nuorten ajatushautomon ideana on suunnitella tulevaa Paavo III – hanketta yhdessä asunnottomien ja asunnottomuutta kokeneiden nuorten kanssa. Paavo III toimenpideohjelma on vuosille 2016 – 2020.

Yhteistyötahoina ovat Espoon eri toimialat, Ympäristöministeriö, Ara ja Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke). Hanke on positiivisesti onnistunut, jos nuorten ehdotuksia saadaan toimenpideohjelmaan.

Nuorten työttömyys vähenee -hyötytavoite

Hyötytavoitteen toteuttamiseksi suunniteltiin Nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitusprojekti, joka on osa kehitysohjelmaa ja samalla myös osa toimenpiteenä Espoon kaupungin ja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston solmimaa yhteistyösopimusta, jolla pyritään kohentamaan työllisyystilannetta Espoossa.

Kartoitushanke on Euroopan Sosiaalirahaston tukema hanke, josta vastaavat Espoon kaupunki ja koulutuskuntayhtymä Omnia. Toteutusaika on 6.3. – 30.9.2014 ja hankkeen toteuttaa Omnia. Kartoituksessa selvitetään nuorten palvelut ja palvelutarpeet, joihin vastaamalla nuorten tilannetta koulutus- ja työmarkkinoilla voitaisiin parantaa. Selvityksen kohteena on 17 – 29- vuotiaiden työllistymistä ja opiskelua tukevat ja val- mentavat palvelut sekä niiden riittävyys.

Kartoituksessa tarkastellaan palveluiden tarjontaa mm. seuraavista  näkökulmista; 1) tiedotus, neuvonta ja ohjaus, 2) kuntouttava ja valmentava palvelu, 3) koulutukseen ja opiskeluun valmentava palvelu ja 4.) Työllistymistä tukevat palvelut. Kartoitus tehdään kyselyin ja haastatteluin sekä nuorille että palveluiden tarjoajille.

Kartoituksen tulosten perusteella laaditaan kehittämisehdotukset ja -suunnitelma, jossa mm. mallintuvat nuorten yksilölliset palvelupolut, siirtymät palvelusta toiseen sekä tehdään mahdolliset esitykset palveluvajeitten korjaamiseksi. Ohjausryhmä koostuu nuorisotakuun toteuttamisen kannalta keskeisistä toimijoista. Projektin loppuseminaari järjestetään syyskuussa 2014.

3 Ohjelman määrärahan käyttö 31.7.2014

Nuorten elinvoimaisuus ohjelmalle on varattu 100,000 euron määräraha, josta on käytet- ty 12.8 %. Ohjelman projekteilla ja toimenpiteillä on omat talousarvionsa ja määrärahat.

perjantai 22. elokuuta 2014

Monitoimitalo 13

TERVEISIÄ Tampereelta Espoon liikunta- ja nuorisolautakunnan seminaari 2014:n  ja Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman ohjausryhmän tutustumisvierailulta. Kohteena oli legendaarinen Monitoimitalo 13.

Matkanjohtajana toimi liikunta- ja nuorisojohtaja Martti Merra. Ohjausryhmästä matkalle lähtivät  Martti Hellström, Heli Holma ja Anna-Maija Josefsson - ja entinen projektipäällikkömme Merja Nordling.   Tampereelle mentiin tilausbussilla ja takaisin junalla.

MONITOIMITALO 13 on  toiminut nyt kaksi vuotta. Käyntejä on ollut tähän mennessä yli 120 000! Talon nettisivuilla on  200 000 latausta vuodessa.

TOIMINTAA on viidessä kerroksessa. Mitä ylemmäksi noustaan, sitä erikoistuneempaa toiminta on.
Toiminta onkin avainsana. Talo ei keskity hengailuun.  Nuoret halutaan  koukuttaa toimimaan! Tarjolla on askartelu- ja käsityöpajoja, media-pajoja, studio, kokoustila, seurustelutiloja, seminaaritiloja... Kaikki tilat on suunnitelty muunneltaviksi ja monikäyttöisiksi. Vahtimestareita on kolme ja kaksi sivaria. Nuoriso-ohjaajia on 20. Henkilökunnalla on paitsi perusnuorisotyöosaamista, aina myös erityisosaamista.

Talossa järjestetään tapahtumia, näyttelyitä jne. 50 bändiä on tehnyt studiossa levyn. Työharjoittelussa olevat tekevät niihin kansia, ja konsertteihin julisteita...

Pääkohderyhmänä ovat 13-17-vuotiaat, mutta talon clue on, että tiloja saavat käyttää kaikenikäiset.  Kumppanuustoiminta oli laajaa. Talon kahvilasta vastaa oma yhdistys, joka tarjoaa aina  4-10 nuorelle kerrallaan  työkokemusta. Omat tilat on Pispalan sottiisilla, joka järjestää tanssitapahtumia.
Tiloja käyttää myös perusopetuksen mediakoulu.

TALO on ollut esikuvana Merran ideoimalle Nuorten Areenalle, jota suunniteltiin Espoon keskustaan. Tarjolla ollut tila olisi kuitenkin vaatinut liian kalliin remontin. Mutta idea elää.

Talo 13 on rakennettu vuonna 1913 valmistuneeseen entisen kauppaoppilaitokseen. Siihen tehtiin 4,3 miljoonan euron remontti - johon kuului mm. kokonaan kelluva rock-konserttitila. Kuoret, portaat ja aulat suojeltiin alkuperäiseen kuntoon. Henkilökunta osallistui tilojen suunnitteluun.Talon välineistöön saatiin käyttää noin 700 000 euroa. Paikat olivat valoisat, toimivat ja upeassa kunnossa.

UPEA paikka! Alla minuutin mittainen iMoviella tehty traileri Monitoimitalo 13.


tiistai 4. maaliskuuta 2014

NOW esittäytyi Siton puheenjohtajiston neuvottelukunnalle

NOW:lla oli tiistaina 4.3. hieno tilaisuus päästä esittelemään nuorten elinvoimaisuus -ohjelmaa SITOn lautakuntien puheenjohtajiston neuvottelukunnan kokoukseen.  Puheenjohtajana oli Kurt Torsell. Kokouspaikkana oli Espoontorin tornitalon 12. kerroksen kokoushuone.

OLIMME oikein asialistan 1. numerona:
" Nuorten elinvoimaisuus -ohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja Martti Hellström esittelee ohjelman hyötytavoitteet ja niiden kärkiprojektit sekä toimenpiteet vuodelle 2014.
Keskustellaan nuorten elinvoimaisuus -ohjelman ja lautakuntien yhteisistä asioista ja lautakuntien suhteesta ohjelmatyöhön."

AIKAA kului 33 dian esittelyyn about 55 minuuttia. Keskustelu oli vilkasta. Kulttuurilautakunnan  puheenjohtaja  toivoi tiivistä yhteistyötä. Upea Stadium- hankkeen osalta  oltiin huolissaan viikon leirin varsin korkeasta hinnasta.

Paikalla tilaisuudessa olivat: Antti Aarnio, Tiina Elo, Jussi Honkaheimo, Inka Hopsu (+ nuori politiikko), Jaana Jalonen, Mervi Katainen (siht.), Pirjo Kemppi-Virtanen, Sanna Lauslahti, Kristian Meurman, Pirjo Mutanen, Tapio Siukonen (Omnia), Sampo Suihko,  Kurt Torsell (pj.) sekä  Teresia Volotinen.