sunnuntai 26. toukokuuta 2013

NOW Svenskarummetissa

RUOTSINKIELISET sivistystoimen  palvelut on vuoden alusta koottu yhden lautakunnan:  Svenska Rummet alle.

Nuorten voimaannuttamis- kehittämisohjelman puheenjohtaja  Martti Hellström oli pyydetty torstaina 23.5. keskustelemaan tästä ohjelmasta.  Puheenjohtaja luuli, että tarkoitus on vastailla  kysymyksiin, mutta lautakunta halusikin alustusta. Se sai nähdä samat diat, jotka esitettiin valtuustoseminaarissa- mutta tällä kertaa ääntä ei saatu kuulumaan.

Opetustoimenjohtaja Barbro Högström korosti, että ohjelmaryhmä on tärkeä myös ruotsinkielisille nuorille.


perjantai 17. toukokuuta 2013

NOW - hyötytavoitteet


Päivitetty 24.5.2013

Teksti on nyt korjattu siihen muotoon, jossa se lähetettiin kaupunngin johdolle.

Martti



KAIKKI viisi espoolaista ohjelmaryhmää- NOW mukaanlukien- saivat torstaina toimeksiannon koota kaupungin johtoryhmän käsittelyyn uusi versio ohjelman hyötytavoitteista. Ryhmät saivat myös ohjeen laati suunnitelma about saman shabluunan mukaan.

Tänään kokoonnuimme - omistaja, puheenjohtaja ja päällikkö editoimaan tekstiä. Ryhmän jäsenillä - mutta myös muilla - on mahdollisuus kommentoida tekstiä maanantaihin 20.5. klo 12 mennessä.

HYÖTYTAVOITTEILLA jäsennetään ohjelmaryhmän toimintakenttää.

Nuorten elinvoimaisuus


Poikkihallinnollisen kehitysohjelman tiivistelmä valtuuston käsittelyyn 10.6.2013
Ohjausryhmän puheenjohtaja Martti Hellström
Omistaja, sivistystoimenjohtaja Sampo Suihko
Ohjelmapäällikkö, erityissuunnittelija Merja Nordling

Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman tavoitteena on varmistaa nuorisotakuun toteutuminen Espoossa siten, että myös nuorten koulutukseen ja työelämään kiinnittymisen edellytykset huomioidaan. Lisäksi ohjelman tavoitteena on varmistaa kaikille nuorille mahdollisuus mielekkääseen vapaa-ajanviettoon lähtökohdistaan huolimatta. Erityishuomioita ohjelmassa kiinnitetään Työ- ja elinkeinoministeriön suositusten mukaisesti vammaisiin, maahanmuuttajataustaisiin sekä romaninuoriin.

Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat

Koulujen ilmapiiriin vaikutetaan lasten ja nuorten osallisuutta lisäämällä sekä kiusaamiseen ja yksinäisyyteen puuttumalla entistä tehokkaammin. Espoon arvokas-toimintamallin käyttöönottoa laajennetaan. Tehostetaan oppilaanohjausta niiden nuorten kohdalla, joilla on riskejä jäädä jatkokoulutuksen ulkopuolelle. Peruskoulun päättävien osalta kehitetään menetelmiä päättötodistusten keskiarvojen nousemiseksi tasolle, jolla on mahdollisuudet päästä toisen asteen opintoihin. Maahanmuuttajataustaisten nuorten kohdalla varmistetaan mahdollisuus saada peruskoulun päättötodistus, edistetään pääsyä toisen asteen opintoihin ja pysymistä opintopolulla. Peruskoulun, toisen asteen sekä etsivän nuorisotyön rooleja selkeytetään ja vastuut kirjataan nivelvaihetyöhön liittyen. Siirtymää lukiosta ammatillisiin opintoihin joustavoitetaan. Toisen asteen oppilaanohjaajien työtä tehostetaan keskeyttäjien osalta, jottei nuori pääse syrjäytymään. Nuorten oppilashuollolliset sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut järjestetään siten, että nuorten on mahdollista päästä palveluihin varhaisessa vaiheessa omassa kasvuympäristössään. Yhteensovittavalla johtamisella ja asianmukaisilla rakenteilla vahvistetaan asiakaslähtöisiä ja nuoren kokonaisvaltaisesti huomioivia palveluja.

Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta

Harrastustakuu, jossa jokaiselle nuorelle taataan mahdollisuus yhteen säännölliseen harrastukseen. Alueittain kootaan eri toimijoiden tarjoamat harrastusmahdollisuudet yhteiseksi harrastepankiksi. Kehitetään harrastusmahdollisuuksia niille nuorille, jotka eivät tähtää huipulle liikunta- tai kulttuuritoiminnassa. Luodaan kannustimia järjestöille ja seuroille ei-kilpailullisen tai ei-tavoitteellisen toiminnan järjestämiseen. Nuorten vapaiden harrasteryhmien toimintaa tuetaan. Kehitetään 29- -kortti nuorille, jolla nuorten on mahdollista kokeilla erilaisia harrastuksia.

Nuorten asunnottomuus vähenee

Nuorten asunnottomuuden syyt selvitetään ja etsitään keinoja mm. teknisen ja ympäristötoimen, Espoon Kruunun sekä Nuorisoasuntoliiton kanssa nuorten asunnottomuuden vähentämiseen. Kaupunki on sitoutunut rakentamaan tietyn määrän tuettua asumista vuosittain. Osa näistä asunnoista tulee jatkossa osoittaa nuorille (alle 29v). Selvitetään mahdollisuutta suunnitella ja rakentaa soluasumiseen suunniteltuja asuntoja, joissa voi olla kerroksittain yhteisiä tilaratkaisuja. Nuoria osallistetaan vanhojen asuntojen remontointiin mahdollisuudella saada asunto omaan käyttöön remontin jälkeen.

Nuorten työttömyys vähenee

Nuorisotakuun mukaisesti kaupunki yhdessä työhallinnon kanssa ohjaa aiempaa tehokkaammin nuoria työhön, työkokeiluun, työpajoille sekä opiskelemaan huomioiden erityisesti maahanmuuttajataustaiset nuoret. Kaupunki varmistaa osaltaan, että kaupungin työyksiköissä on vuosittain tarjolla aiempaa enemmän kesätyöpaikkoja sekä riittävästi harjoittelupaikkoja koululaisille ja ammattiin opiskeleville. Kaupunki myös tehostaa työnantajakuvamarkkinointiaan nuorten suuntaan. Peruskoulun opetussuunnitelmaan lisätään työelämätaitoja ja yrittäjyyskasvatusta. Kesäseteleiden käyttöastetta lisätään yhteistyöllä elinkeinoelämän kanssa. Vaikutetaan siihen, että vammaisille nuorille ei automaattisesti anneta eläkepäätöstä 15-vuotiaana, jonka seurauksena työllistyminen mm. työpajojen kautta estyy.

lauantai 11. toukokuuta 2013

NOW esitellään maanantaina valtuustolle




MAANANTAINA  Espoon kaupunginvaltuusto kokoontuu koko päivän seminaariin. Iltapäivän ohjelmassa on kaikkien ns. ohjelmaryhmien työn esittely, erityisesti niiden hahmottelemien hyötytavoitteiden osalta.  Ohjelmaryhmien puheenjohtajilla on kullakin aikaa 9 minuuttia. Lisäksi valtuutetuille jaettaan erillinen ojenne, josta asiat löytyvät tarkemmin.

SAIN juuri valmiiksi ensimmäisen version dioista. Kaikista teksteistä ei valitettavasti saa selvää. Tässä clipsissa ei ole mukana musiikkia tms. Yritän vielä selvittää, onnistuuko siirtää sellainen versio tikulla  kaupungin koneille, kun aikaa ei ole kytkeä maccia.

ALLA on luettavissa ohjelmaryhmämme hyötytavoitteiden ensimmäinen versio  tekstinä. Kriteerilista on kuvan muodossa.

Martti Hellström


Nuorten elinvoimaisuus-ohjelma

Ohjelmatyöskentely Nuorten elinvoimaisuus-ohjelmassa käsittää pääasiassa kohderyhmän 13-29-vuotiaat nuoret. Työskentelyssä varmistetaan yhteistyö Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan liittyvien lapsiperhepalveluryhmien kanssa. Erityisryhminä ohjelmatyöskentelyssä huomioidaan vammaiset, romanitaustaiset sekä maahanmuuttajataustaiset nuoret nuorisotakuun mukaisesti. Osallisuus, toiminnallinen tasa-arvo, sekä erilaiset hyvinvointiin liittyvät teemat ovat sisäänkirjoitettuina kaikissa ohjelman tavoitteissa. Ohjelmalle kirjatut hyötytavoitteet ja toiminnalliset tavoitteet on kirjattu alle.

1. Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat

Toimenpiteet: Koulujen ilmapiiriin vaikutetaan lasten ja nuorten osallisuutta lisäämällä sekä kiusaamiseen ja yksinäisyyteen puuttumalla entistä tehokkaammin. Sosiaalisten taitojen vahvistamisen näkökulmasta Espoon arvokas-toimintamallin käyttöönottoa laajennetaan. Tehostetaan oppilaanohjausta niiden nuorten kohdalla, joilla on sosioekonomisesta tai kulttuurisesta taustastaan, tai vammasta tai sairaudesta johtuvia riskejä jäädä jatkokoulutuksen ulkopuolelle. Peruskoulun päättävien osalta kehitetään menetelmiä päättötodistusten keskiarvojen nousemiseksi tasolle, jolla on mahdollisuudet päästä toisen asteen opintoihin. Maahanmuuttajataustaisten nuorten kohdalla varmistetaan mahdollisuus saada peruskoulun päättötodistus mahdollistamaan pääsy toisen asteen opintoihin. Peruskoulun, toisen asteen sekä etsivän nuorisotyön rooleja selkeytetään ja vastuut kirjataan nivelvaihetyöhön liittyen. Siirtymä lukiosta ammatillisiin opintoihin tulee joustavoittaa. Toisen asteen oppilaanohjaajien työtä tehostetaan keskeyttäjien osalta, jottei nuori pääse syrjäytymään. Nuorten oppilashuollolliset sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut järjestetään siten, että nuorten on mahdollista päästä palveluihin varhaisessa vaiheessa ja omalla lähialueellaan. Oppilashuollon työntekijäresurssia pyritään kasvattamaan. Yhteensovittavalla johtamisella ja asianmukaisilla rakenteilla vahvistetaan asiakaslähtöisiä ja nuoren kokonaisvaltaisesti huomioivia palveluja.

2. Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta

Toimenpiteet: Harrastustakuu, jossa jokaiselle nuorelle taataan mahdollisuus yhteen säännölliseen harrastukseen. Alueittain kootaan eri toimijoiden tarjoamat harrastusmahdollisuudet yhteiseksi harrastepankiksi. Kokoamisesta vastaavat alueelliset lapsiperhepalvelutyöryhmät (tulossa). Kehitetään harrastusmahdollisuuksia niille nuorille, jotka eivät tähtää huipulle liikunta- tai kulttuuritoiminnassa. Luodaan kannustimia järjestöille ja seuroille ei-kilpailullisen tai ei-tavoitteellisen toiminnan järjestämiseen. Nuorten vapaiden harrasteryhmien toimintaa tuetaan. Kehitetään 29- -kortti nuorille, jolla nuorten on mahdollista kokeilla erilaisia harrastuksia.

3. Nuorten asunnottomuus vähenee

Toimenpiteet: Nuorten asunnottomuuden syyt selvitetään ja etsitään keinoja mm. teknisen ja ympäristötoimen, Espoon Kruunun sekä Nuorisoasuntoliiton kanssa nuorten asunnottomuuden vähentämiseen. Kaupunki on sitoutunut rakentamaan tietyn määrän tuettua asumista vuosittain. Osa näistä asunnoista tulee jatkossa osoittaa nuorille (alle 29v). Nuorisoasunnot tulee sijoittaa muun asuntotuotannon sisään, ei rakentaa erikseen taloja nuorille. Selvitetään mahdollisuutta suunnitella ja rakentaa soluasumiseen suunniteltuja asuntoja, joissa voi olla kerroksittain yhteisiä tilaratkaisuja. Nuoria osallistetaan vanhojen asuntojen remontointiin mahdollisuudella saada asunto omaan käyttöön remontin jälkeen.

4. Nuorten työttömyys vähenee

Toimenpiteet: Nuorisotakuun mukaisesti kaupunki yhdessä työhallinnon kanssa ohjaa aiempaa tehokkaammin nuoria työhön, työkokeiluun sekä opiskelemaan huomioiden erityisesti maahanmuuttajataustaiset nuoret, joilla on viisinkertainen riski jäädä työelämän ulkopuolelle kantaväestön nuoriin verrattuna. Peruskoulun opetussuunnitelmaan lisätään työelämätaitoja ja yrittäjyyskasvatusta. Kesäseteleiden käyttöastetta lisätään yhteistyöllä elinkeinoelämän kanssa. Vaikutetaan siihen, että vammaisille nuorille ei automaattisesti anneta eläkepäätöstä 15-vuotiaana, jonka seurauksena työllistyminen mm. työpajojen kautta estyy.