Hyvää Joulua!

NUORTEN ELINVOIMAISUUS- ohjelmaryhmän ensimmäinen toimintavuosi alkaa olla takana. Paljon on jo tehty. Ja ensi vuonna vasta tehdäänkin.

NYT oikein hyvää Joulua ja sen jälkeen Upeaa Uutta Vuonna 2014 kaikille!

NOW mukana Sellossa

NUORTEN elinvoimaisuus- ohjelma oli mukana Sellon "Suuntana työelämä"-tapahtumassa. Yllä olevaan clipsiin on koottu kuvia tapahtumasta,  ja Elvis laulaa.

PAREMMALLA resoluutiolla clipsiä voi katsoa u-tubessa osoitteessa http://youtu.be/qPy52P3zAyI

NOW - suuntana työelämä

NOW eli Nuorten elinvoimaisuus ohjelma on mukana Suuntana työelämä-tapahtumassa Sellossa lauantaina 16.11. 2013 klo 12-15.

Päivän teemana on  nuorten työllistyminen, työtaito-valmennus, työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen.

Tarjolla on  tietoa, neuvoja, opastusta
 työpaikoista
 työnhakemisesta
 työelämässä tarvittavista valmiuksista
 työllistymiseen, työnhakemiseen ja osaamisen kehittämiseen tarjolla olevasta tuesta
 oman osaamisen ja valmiuksien kehittämisestä
 kertoa myös työnantajille esim. sanssikortista
Tilaisuus mm.
 tavata TE-toimiston edustajia ja saada tietoa työnhakemisesta
 tavata yrittäjiä ja kuulla heidän näkemyksiään työssä tarvittavista taidoista ja valmiuksista
 tavata Espoon kaupungin rekryn edustajia ja kuulla kaupungin tarjoamista työmahdollisuuksista
 harjoitella oman cv:n ja työhakemuksen tekemistä
 harjoitella työpaikkahaastattelua
 tavata erilaista tukea tarjoavien tahojen edustajia ja keskustella omasta tilanteesta
 kysyä, keskustella, pohtia, saada ideoita, saada tukea
 kuulla muiden nuorten kokemuksia

Toritasolla eri toimijat esittelevät toimintaansa  tavoitteena tarjota käytännönläheistä informaatiota, hyödynnettävää tietoa sekä mahdollisuutta harjoitella, tehdä itse, kokeilla jne.
Päälavalla haastatellaan nuoria, hankkeiden edustajia, asiantuntijoita, viranomaisia ja yleisöä. Lisäksi tarjolla on kevyempää ohjelmaa. Tapahtuman isäntänä on Työtaitaja- hanke ja sieluna Reima Kapanen.

Tapahtumaa ovat olleet järjestämässä Nuorten elinvoimaisuus-ohjelma ja sen toimijat, Työhönvalmennuskeskus, Omnian ammattiopisto ja aikuiskoulutus, nuorten työpajat, OmniaShop, Espoon yrittäjät, Te-toimisto, Helsingin seudun kauppakamari, Vamos- työ, Nuorten yES-BOX, InnoEspoo, nuorisopalvelut, Työtaitaja- hanke, Espoon kaupungin rekry jne.

Projektipäällikkömme nuorisopalvelujen päälliköksi

ESPOO nuorisopalvelujen päälliköksi on torstaina valittu sosionomi (YAMK), yhteisöpedagogi (AMK) Merja Nordling. Nuorisopalvelujen päällikkö johtaa liikunta- ja nuorisopalvelujen yksikössä nuorisopalvelujen toimintaa ja kumppanuuksien hallintaa. Nuorten elinvoimaisuus on Espoossa yksi lähivuosien toiminnan painopiste. Espoolaisten nuorten hyvinvointia tuetaan monipuolisessa verkostoyhteistyössä.

Merja on työskennellyt tähän saakka erityissuunnittelijana Espoon sivistystoimessa. Hän on toiminut mm. Nuorten elinvoimaisuus -kehittämisohjelman projektipäällikkönä. Uudessa tehtävässä hän aloittaa 1.1.2014.

Paljon onnea! Upea nainen upealle paikalle!

Nuorten Areena: Haastateltavana Martti Merra

Liikuntajohtaja Martti Merra on huolissaan:
- Tällä hetkellä nuori voi eri tilastojen mukaan huonommin kuin koskaan aikaisemmin

Murehtiminen ei riitä. On tehtävä jotain. Merra haluaa Espooseen Nuorten Areenan.

Nuorten Areena 
- Nuorten Areena- suunnitelma mahdollistaisi, että  Espoo ja sen yhteistyökumppanit (valtio, elinkeinoelämä, kolmas sektori) voisivat koota nuorten osallistuvuutta tukevia ja syrjäytymistä ehkäiseviä palveluja  yhteen, Merra kertoo.

Kohde olisi valtakunnallinen pilotti heikosti käynnistyneen nuorisotakuun toimeenpanemiseksi ja todelliseksi moottoriksi.

Mistä idea tällaiseen?

- Hankkeen esikuvana voidaan pitää Tukholman Fryshusetia (www.fryshuset.se), jossa pääministeri Katainen ja työministeri Ihalainen vierailivat toukokuussa 2013.

Mikä tässä nyt olisi uutta?

- Keskittäminen ja kumppanuus, Merra lataa. Areenasta voidaan kehittää keskus, joka tarjoaa nuorille kokonaisvaltaista tukea ja ohjausta työelämän, koulutuksen ja elämänhallinnan eri osa-alueille.
- Kaikesta tästä on Espoossa huutava pula tai toiminnot ovat hajallaan ja siksi nuorten ulottumattomissa.

Nuorten Areenassa nuori saisi tarvitsemansa tuen nopeasti ja helposti yhdestä paikasta, sen sijaan, että häntä juoksutetaan luukulta toiselle.
- Tässä nuori hukkuu, joutuu varjoihin, Merra maalaa.

Synergioita toisivat TE-toimistojen nuorten palvelut, Vamos-Espoon, Omnian etsivä nuorisotyön, SVEPSin ruotsinkielisen etsivän nuorisotyön sekä koulutusneuvontaa tarjoavan InfoOmnian sijoittuminen toistensa viereen.

- Lisäksi nuorisopoliklinikan, velkaneuvonnan ja nuorisoasuntoliiton asiakkaat saisivat palvelut yhdestä paikasta. Leimaantumisen pelkokin vähenisi, kun areenan tarjoamat mahdollisuudet ja palvelut kohtaisivat ja vetäisivät puoleensa omaehtoisesti kaikenlaisia nuoria.

Millaista toimintaa Areenassa olisi?

- Areena tarjoaisi mahdollisuuksia työpajatoiminnan kehittämiselle ja – jopa – lähivuosina laajenevalle tutkintokoulutukselle, Merra kertoo.  Omnian nuorten työpajat voisivat pyörittää areenan kahvilaa ja InnoOmniassa toimivat ja siellä syntyvät yritykset voisivat tarjota ja testata siellä omia palveluitaan.

- Nuoret pääsisivät areenassa  kokeilemaan erilaisia asioita, Merra lupaa.  Niiden joukosta heillä olisi mahdollisuus löytää uusia, heitä kiinnostavia suuntia ja väyliä elämäänsä.

- Areena olisi eri nuorisokulttuurien kohtaamispaikka. Siellä olisi tilaa ja välineitä harrastaa ja kokeilla. Nuoriso-ohjaamisen, liikuntaneuvonnan ja kulttuuristen harrastemahdollisuuksien kokeilemisen keinoin voidaan tukea nuorten omien ideoiden ja haaveiden toteutumista. Erilaiset tapahtumat, koulutukset ja kurssit elävöittävät osaltaan Areenan arkea.

Olet puhunut, että areena myös osallistaisi?

- Areenan johtoryhmä koostuisi areenan eri toiminnoissa mukana olevista nuorista, Martti hahmottelee. Nuori siis saisi  paikassa tukea, mutta samalla se osallistaisi. Nuori pääsisi vaikuttamaan ja muotoilemaan tarvitsemiaan ja haluamiaan palveluita.

Miten areena vaikuttaisi syrjäytymiseen?

- Vetovoimaiset harrastusmahdollisuudet ja palveluiden kehittäminen auttavat myös syrjäytymisen ehkäisyyn, Merra pohtii.  Areena tavoittasi  myös ne nuoret, jotka ovat jääneet palvelutarjottimemme ulkopuolelle. Ne nuoret, joilla ei ole koulutuspaikkaa ja jotka eivät ole osanneet tai muuten vain eivät ole hakeutuneet TE-toimiston asiakkaiksi.

Se edistäisi myös työllistymistä?

- Kyllä. Nuorten TE-keskus tulisi nuorten luo, Merra lupaa.

Kuinka kallis hanke olisi?

- Areena  olisi edullinen, koska sinne  voidaan sijoittaa jo olemassa olevia toimintoja, Merra lupaa.  Kun areenan vuokrakulut lisääntyvät, ne laskevat muualla käytännössä  saman verran.

- Investoinnit Areenalla jakautuisivat usealle vuodelle ja eri hankkeiden tueksi on saatavissa ja haettavissa hankerahoja.

Huikea idea!

- Koko projektin mittakaava on suuri, Merra kuvailee. Siksi se osoittaa myös Espoon edelläkävijyyttä ja ennen kaikkea se kertoo kaupunkimme halusta tarttua vakavaan ongelmaan ratkaisuhakuisesti.

Mihin Nuorten areena sijoittuisi?

- Areenalle ajateltu tila on Espoon keskuksessa,  lähellä tärkeimpiä kumppaneitamme Omniaa, Vamosta ja kolmatta sektoria.  Areena on 0,5 km:n päässä Tuomarilan Asemasta, Merra näyttää kartalta.

- Areena  sijoittuisi Espoon Tarinan mukaisesti alueelle, jossa sosio-ekonomisista syistä tällaisen palvelun tarjoaminen olisi jopa ainutlaatuista. Se nostaisi  osaltaan Keski-Espoon asemaa alueellista tasapainoa tavoiteltaessa.

- Tällaisia hankkeita ei voi olla Espoossa kuin yksi, eikä jokaisen nuoren kannalta sijainti koskaan ole optimaalinen. Joka tapauksessa sinne löytäisi nuoria ympäri pääkaupunkiseutua.

Nuorisopalveluissa ihmiset ovat käärineet  Merran mukaan jo hihansa.
- He näkevät hankkeen loistavana mahdollisuutena. Tällä hetkellä Espoossa on 17 nuorisotilaa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on sama kuin tässä hankkeessa yksin.  Mutta esimerkiksi Tapiolan nuorisotilojen vuokrakustannus on pelkästään jo kolmannes Areenan vuokrasta. Se kuvaa hankkeen edullisuutta ja toisaalta kertoo siitä, että hanke näin laajana muualle toteutettuna maksaisi vähintään kolme kertaa enemmän.

Kerro nyt vähän enemmän. Mitä se tulisi maksamaan?

- Areena on hankittavissa kaupungille 100 000 eurolla, Merra kertoo. Kiinteistöyhtiöllä on lisäksi velkaa 4 100 000 euroa, joten velaton kauppahinta olisi 4,2 miljoonaa euroa.

- Hankkeen palveluiden keskittäminen ja ensihoukuttelevuuden luonti voitaisiin toteuttaa noin  miljoonalla eurolla, Merra arvelee.  Aluksi Areenalle voitaisiin jättää noin 1200 m2 liikuntatilaa ensisijaisesti erilaisen matalankynnyksen liikkumista sekä ohjattua liikuntaa ajatellen. Myöhemmin, jos niin nähdään mielekkäänä, liikuntatila voitaisiin muokata toisensisältöiseksi.

- Hankkeen on suunniteltu olevan  koko ajan helposti muunneltavissa, ja rakennus löytäisi lopullisen muotonsa noin 4-6 vuoden aikajanassa. Sisältöähän olisi tarkoitus muokata nuorten toiveiden mukaan ajattomasti.

NUORTEN elinvoimaisuus- ohjelman ohjausryhmä on liittänyt Nuorten Areenan yhdeksi merkittäväksi ohjelman hyötytavoitteita tukevaksi hankkeeksi.

Ks. tästä linkistä, mitä Espoon liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja Antti Aarnio ideasta ajattelee.

Terveisiä Itämereltä

KUVA: Pia Mäki-Kokkila.

NOW- iskuryhmä Sampo Suihko ja Martti Hellström valtasi Silja Symphonyn stagen Espoon ja Kauniaisten opettajien päättäjien kohtaamisristeilyllä perjantaina 11.10.

BIISI oli klassikko. Cliff Richardsin  "The Young ones".

SEN jälkeen tilan valtasivatkin Muumien ystävät.

Tunnelmia ja Ajatuksia Elinvoimana Nuoret-festarilta

YLLÄ olevassa clipsissa on  tuokiokuvia torstaina 19.9. pidetystä Elinvoimana Nuoret-festarista. Resoluutio ei riitä  kuvan suurentamista.

ALLA taas muutamia koppeja päivässä mieleen tarttuneista ajatuksista ja ideoista. Ajatuksiahan saa jakaa kaikille ilmaiseksi:

• Espoolaisnuorten erityispiirre: ei ole yhtä espoolaisuutta. Eri osissa Espoota  nuorilla on erilaiset asiat mielessä.
• Yhteistäkin on, joka poikkeaa muista nuorista. Merkityksellisyyden, innostuksen, motivaation halu. 
• Espoolaisnuoret odottavat elämältä paljon. Valmista. Puheessa ei korostu niinkään oman vastuun ottaminen. 
• Vamos: Ei luukulta toiselle- vaan nuorelle oma työntekijä jonka tuella hän voi suunnitella omaa tukevaisuuttaan
• Asunnottomuus on olosuhde ei ihmisen ominaiusuus. Nuoret tarvitsevat mm. nuorisoasuntoja. Osa tarvitsee asumiseen ja arjen hallintaan tukea. Asumiskursseulla opetetaan asumisen taitoja.
• Maksuhäiriöt ja eritysesti vuokrarästit ovat vakava este asunnon saamiselle. Alle 30 vuotiaista  on Suomessa maksuhäiriöitä 62 000:lla. Vuokrarästejä on 17 000:lla.
• Eriarvoistuminen on Suomessa kaikkein voimakkainta Euroopassa.
• Sytjäytymisen kriteereitä: ei toisen asteen turkintoa eikä käy töissä. Tyytymättömyys. Masennus. Toimettomuus. Yksin jääminen. Kodittomuus. Kotiin jääminen. Päihteet.  Menetetty luottamus toisiin. Mielenterveysongelmat. Espoossa noin 3000.  Taustalla koulukiusaamista. Usein huonot olosuhteet. Hoitamattomat traumat. 
• Jokaisella on halua parantaahyvinvointiaan.
• Massiivinen palvelukaari ja silti voidaan huonosti.
• Yhden luukun malli ei riitä. Tilalle yhden ihmisen malli. Nuori on kumppani ei asiakas.
• Kestävä muutos edellyttää kokonaisvaltaista tukea nuorten tarpeista lähtien. Kaiken mitä tehdään tulee olla vapaaehtoista.  Keskeistä on rakentaa luottamus ja uskominen nuoreen.
• Hyvinvoinnin lisääminen on  eri asia pahoinvoinnin vähentäminen.
• Ammatti-identiteettiä on muutettava: Ei etäisyyttä vaan kiinnittymistä.
• Tuen tarve vaihtelee. Yksilöllisesti suunniteltu jatkopolku.  Ryhmätoimintaa. Keskusteluja. Tutustumisia.
• Vamoksen  tuloksia: Kevyt tuki (73 % onnistumisia), Paljon tukea ( 65%) ja kotiin syrjäytyneet (62%). Onnistumisen kriteerinä: Vuoden sisällä kiinnittynyt koulutukseen työhön tms.
• Espoo lähdössä mukaan SITRAN  liputus hankkeeseen. Tavoitteena auttaa mahdollisimman nopeasti: kun kaksi viranomaista huolissaan. 
• Netissä on ilmainen "Näytön paikka"- sivusto, jossa nuori (ja nuoren työntekijä) voivay työstää nuoren tarinaa. https://www.naytonpaikka.fi
• Nuoret itse eivät usko kieltoihin.
• Nuoret haluvata työtä, mutta työelämä ei ole heille elämä. Elämä on se, mitä tehdään kaverien kanssa vapaa-ajalla.
• Asunnottomuus on vakava este päihteiden käytöstä toipumiselle.
• Espoolainen Kipinä-ryhmä on ollut monelle erittäin tärkeä.
• Harrastus on tärkeä. Se tuo kavereita. Vertaiset  tuovat tärkeää positiivinen painetta.
• Espooseen tarvitaan nuorisotalo, jossa mahtuu mahtuu harrastamaan yhdessä kaverien kanssa ja josta löytyy myös aikuisia, joilta saa apua.

Yli 3 000 nuorta ideoi Espoossa nuorten arjen sujuvuutta

Espoo tiedottaa 19.9.2013                                                                                                                                                                                                                                                                                                                          

Yli 3 000 nuorta ideoi Espoossa nuorten arjen sujuvuutta

Espoon kaupunki halusi ottaa nuoret mukaan oman hyvinvointinsa kehittämiseen. Haasteeseen vastasi 3148 nuorta, jotka pohtivat oman arkensa sujuvuutta ja sen kehittämistä Espoossa Fountain Parkin toteuttamassa sähköisessä aivoriihessä elo-syyskuun aikana. Nuoret käyttivät aiheen pohdintaan aikaa yhteensä noin 300 tuntia eli 40 täysmittaista työpäivää.

Nuoret myös priorisoivat, mitkä asiat kaipaavat Espoossa kehittämistä ja antoivat konkreettisia ideoita kehittämisen keinoista. Kehittämisideoita, jotka saavat nuoren arjen sujumaan saatiin yli 2300.
Kyselyssä 13-17-vuotiaiden nuorten mielestä  arjen sujuvuuteen vaikuttivat eniten turvallisuuteen liittyvät asiat. Turvallisuus liitettiin yleisesti asuinympäristöön ja liikkumiseen. Turvallisuutta voisi nuorten mukaan parantaa mm. valaistusta ja näkyvää vartiointia  lisäämällä. Tämän ikäryhmän nuoret pitivät tärkeinä myös ystäviä, koulutusta ja työn saamista.

Kyselyn tulosten mukaan 18-24-vuotiaat nuoret puhuvat eniten koulusta ja koulutuksesta. Opiskelu nähdään keinona työllistyä haluamalleen alalle tulevaisuudessa. Oman suunnan löytäminen ja motivaatio tekemiseen koetaan tärkeimpänä. Nuoret kaipaavat koululta ja aikuisilta kannustusta; opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksien esittämistä ja opintojen ohjauksen tukemista. Oma talous on toinen tärkeänä pidetty kehittämiskohde. Vanhempien tuen ja oman talouden hallinnan lisäksi työpaikan saanti sekä kohtuuhintainen asuminen helpottavat nuoren arkea. Nuoret toivovatkin nopeampaa asunnon saantia ja enemmän kohtuuhintaisia asuntoja erityisesti opiskelupaikkojen läheisyyteen. Työnhakuun kaivataan konkreettista apua, enemmän erityyppisiä mahdollisuuksia työllistyä ja tietenkin myötämielistä suhtautumista yrityksiltä.

Vastauksissa 25-29-vuotiaat nostavat muita ryhmiä selkeämmin esiin asumisen ja liikkumisen teemat tärkeinä kehittämiskohteina arjen sujuvuuden parantamiseksi. Nuoret toivovat edullisempaa asumista; opiskelija-asuntoja, vuokra-asuntoja sekä omistusasuntoja. Asuinympäristössä arvostetaan vehreyttä, hyviä kulkuyhteyksiä sekä turvallisuutta ja rauhallisuutta. Liikkumisen osalta toivotaan erityisesti poikittaisliikenteen kehittämistä sekä pyöräilymahdollisuuksien parantamista.

Espoon kaupungin uuteen strategiaan, Espoo-tarinaan, sisältyy viisi poikkihallinnollista kehitysohjelmaa, joilla vauhditetaan uusien ratkaisujen aikaansaamista valtuustokauden tärkeimpiin haasteisiin. Nuorten elinvoimaisuus –kehittämisohjelman tavoitteet ovat
-       Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat
-       Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta
-       Nuorten asunnottomuus vähenee
-       Nuorten työttömyys vähenee

Aivoriihen tulokset vahvistavat sitä, että Nuorten elinvoimaisuus -kehittämisohjelma keskittyy nuorten kannalta oleellisiin asioihin.

2010 –luvun tekniikka mahdollistaa hienolla tavalla nuorten oman äänen kuulemisen heidän arkensa kehittämistyössä, sanoo Nuorten elinvoimaisuus –kehittämisohjelman puheenjohtaja Martti Hellström.

Lisätietoja:
Martti Hellström Nuorten elinvoimaisuus -kehittämisohjelman puheenjohtaja, puh. 045 111 8156
Merja Nordling Nuorten elinvoimaisuus -kehittämisohjelman projektipäällikkö, puh. 043 824 7060
Tuomo Lähdeniemi   Fountain Park, puh. 040 833 3534

Länsiväylä-lehti kirjoitti jutun tutkimuksen tuloksista

SEPPO Korkmanin kirjoittama juttu on otsikoitu: Nuoret: Lisää turvakameroita Espooseen. TÄSSÄ linkki lehden nettisivuille.

Elinvoimana nuoret festarin julkilausuma

Julkilausmuman allekirjoittajat

ELINVOIMANA NUORET- festari onnistui tosi upeasti. Eri tahoilla nuorten hyväksi tekevät tahot kohtasivat kasvokkain. Kuulimme kiinnostavia luentoja ja saimme arvokkaita ajatuksia.

Nuoret ja varttuneemmaat kohtasivat ja yrittivät ymmärtää toisten kieltä. Sovussa ja rikkaassa dialogissa.

FESTARIN lopuksi järjestäjätahojen edustajat ja kaupungin korkeat virkamiehet allekirjoittivat  festarin julkilausuman, jossa he lupasivat edistää mm. Nuorten elikvoimaisuus- ohjelmaryhmän hyötyötavoitteita.


Julkilausuma

Me allekirjoittaneet Espoon kaupungin, Espoon seurakuntien sekä koulutus-kuntayhtymä Omnian edustajat sitoudumme edistämään espoolaisnuorten elinvoimaisuutta alla kirjattujen viiden tavoitteen mukaisesti:

1. Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat

Sitoudumme vahvistamaan nuorten koulussa viihtymistä lisäämällä osallisuutta sekä puuttumalla kiusaamiseen ja yksinäisyyteen. Tuemme koulupolkua kehittämällä oppilashuoltoa ja ohjausta niin peruskoulussa kuin toisen asteen opinnoissa. Selkiytämme peruskoulun, toisen asteen sekä etsivän nuorisotyön roolit ja kirjaamme nivelvaiheisiin liittyvät vastuut. Joustavoitamme siirtymää eri oppilaitosten välillä. Vahvistamme asiakaslähtöisiä ja nuoren kokonaisvaltaisesti huomioivia palveluja yhteensovittavalla johtamisella ja joustavammilla rakenteilla.

2. Kaikille nuorille turvataan mahdollisuus mielekkääseen vapaa-ajantoimintaan

Sitoudumme siihen, että nuoret saavat mahdollisuuksia kokeilla ja löytää itselleen sopivia ja kehittäviä harrastuksia. Luomme matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia nuorille, jotka eivät tähtää huipulle liikunta- tai kulttuuritoiminnassa. Edistämme nuorten vapaiden harrasteryhmien toimintaa sekä nuorten omaehtoista tekemistä.

3. Nuorten asunnottomuus vähenee

Sitoudumme etsimään keinoja nuorten asunnottomuuden vähentämiseksi. Selvitämme mahdollisuutta suunnitella ja rakentaa soluasumiseen suunniteltuja asuntoja, joissa voi olla yhteisiä tilaratkaisuja. Korostamme nuoriso- ja opiskelija- asuntotuotannon tärkeyttä.

4. Nuorten työttömyys vähenee

Sitoudumme nuorisotakuun mukaisesti yhdessä työhallinnon ja muiden kumppaneiden kanssa ohjaamaan aiempaa tehokkaammin nuoria työhön, työkokeiluun, työpajoille tai opiskelemaan. Otamme erityisesti huomioon maahanmuuttajataustaiset, romanit ja vammaiset nuoret. Nostamme kesäseteleiden käyttöastetta yhteistyöllä elinkeinoelämän kanssa. Avaamme keskustelua siitä, että vammaisille nuorille ei automaattisesti tehtäisi eläkepäätöstä 15- vuotiaana, joka estää osallistumisen ammatilliseen koulutukseen sekä työllistymisen mm. työpajojen kautta.

5. Nuorten henkinen ja hengellinen kasvu tukevat persoonallisuutta

Nuoren katsomuksellinen tausta voi tuottaa turvallisuuden tunnetta ja tukea nuoren persoonallisuuden kasvua. Evankelis- luterilaisen kirkon nuorisotyö tarjoaa omalta osaltaan nuorille toimintamahdollisuuksia erityisnuoriso- ja nuorisotyön toiminnoissa. Rakentavan ihmiskäsityksen mukaan jokaisella on yksilön ihmisarvo kuluttaja-arvosta tai tuottaja-arvosta riippumatta. Kristityille uskon keskeinen sisältö, armo ja uudelleen alkamisen mahdollisuus luovat perustaa sosiaaliselle kanssakäymiselle ja hyväksyttynä olemiselle. Espoossa useat eri katsomukselliset yhteisöt tukevat nuoria heidän kasvussaan kohti aikuisuutta.


Espoossa 19.9.2013

Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Espoon kaupunki
Tapio Siukonen johtaja Kuntayhtymä Omnia
Sampo Suihko sivistystoimenjohtaja Espoon kaupunki
Juha Metso perusturvajohtaja Espoon kaupunki
Martti Hellström puheenjohtaja. Nuorten elinvoimaisuus- ohjelma
Oiva Hujanen, kappalainen, Espoon tuomiokirkkoseurakunta
Jukka Huttunen, rovasti,Espoon seurakuntayhtymä

Juuri nyt. NOW

JUURI tänään on syksyn päätapahtummme: Elivoimana nuoret-festari Omniassa Kirkkokatu 16 B.

FESTAREILLA on kolme osaa
(1) Iltapäivä-sessio klo 12.30 - 16.30. Puhujina mm. Minna Latonen, Kaisa Tuuteri, Ulla Nord, Kimmo Haahkola. Teemoina mm. Ester-hanke, Espoon Vamos, Liputus-hanke, Nuorten asunnottomuus. Kaupanpäälle mm. Trio Black Bunny, nuorten tekemä elokuva, kahvit ja messuosasto.
(2) Lehdistötilausuus klo 17.00 - 17.30
(3) Iltatilaisuus klo 17.30 - 20.30. Puhujina mm. Tuomo Lähdeniemi ja Sanna Lauslahti. Paneelissa mm Oiva Hujanen, Tapio Siukonen ja Jukka Huttunen.  Nuorten arkeen liittyvän kyselyn tulokset julkistetaan Kaupanpäälle sirkus Keikauksen Kärrynpyörä-ryhmä ja kahvit.

Vielä ehdit mukaan. Iilmoittaudu  tästä linkistä

NOW-kyselyn tulokset julkistetaan 19.9.

3072 nuorta on kertonut mielipiteensä. Mitkä asiat saavat espoolaisnuorten arjen sujumaan? Miten arkea tulisi kehittää?

KYSELYN järjesti  nuorten elinvomaisuus- ohjelmaryhmä ja sen toteutti Fountain Park.

TULOKSET esitellään torstaina 19.9. "Elinvoimana nuoret"- festarissa. Tässä linkki tapahtumasta kertovaan blogiin.

Lehdistötilaisuus klo 17. 

Nuorten elinvoimaisuus- ohjelmaryhmän tilannekatsaus

PERJANTAINA 6.9.  kaikki viisi ohjelmaryhmää pitivät Valtuustosalin kahvilassa toisilleen tilannekatsauksen. NOW-ryhmän 8 minuutin esitys on puristettu yllä olevassa videoclipsissa noin 4 minuuttiin. Moni pettyi, kun Elvis ei laulanut itse tilaisuudessa, mutta clipsissä hän laulaa kauniin Simonin ja  Garfunkelin laulun "Bridge over trouble water". 

Vielä aikaa osallistua 5.9. saakka!

NUORTEN  elinvoimaisuus ohjelmaryhmä haluaa aidosti kuunnella espoolaisnuoria.

Sinä 13- 29-vuotias: Osallistu tähän tärkeään nettikyselyyn.

Varttuneemmillle: Please, laittakaa viestiä eteenpäin. Nyt on mahdollisuus vaikuttaa nuorten arkeen.

NETTIKYSELY on  auki 5.9. saakkaa. Tässä linkki.

Www.nuortenarki.fi

Osallistu tärkeään kyselyyn!

NUORTEN  elinvoimaisuus ohjelmaryhmä haluaa aidosti kuunnella espoolaisnuoria. Osallistu tähän tärkeään nettikyselyyn.

Varttuneemmillle: Please, laittakaa viestiä eteenpäin. Nyt on mahdollisuus vaikuttaa nuorten arkeen.

NETTIKYSELY on  auki 5.9. saakkaa. Tässä linkki.

Www.nuortenarki.fi

Länsiväylää puffaa Nuorten arki kyselyä! Tanks

LÄNSIVÄYLÄ-lehti esittelee espoolaisille Nuorten elinvoimaisuus-ohjelmaryhmn käynnistämää kyselyä. Jutussa on selkeät ohjeet, kuinka toimia. Lisäksi lehden nettisivuilla on mahdollista ottaa kantaa kysymykseen Mitä nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi pitäisi tehdä?  www. lansivayla.fi

ITSE kyselyn osoite on www.nuortenarki.fi

Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma

Länsiväylän Seppo Korkman tekemässä juttua ohjelmaryhmän 13-29-
vuotialle suunnatusta kyselystä.

NUORTEN elinvoimaisuus-ohjelman tavoitteena on vahvistaa nuorten hyvinvointia ja kiinnittymistä yhteiskuntaan. Ohjelma toteuttaa Espoo-tarinaan kirjattuja Espoon arvoja ja toimintaperiaatteita sekä vastaa siitä, että Nuorisotakuu toteutuu Espoossa. Tavoitteena on edistää nuorten arjen sujuvuutta.

Kokoamme parhaillaan nettikyselyn avulla tietoa siitä, mikä on nuorten oma  käsitys siitä. Haluamme yhteistyössä kumppanien kanssa löytää keinoja vastata ennakkoluulottomasti ja uudella tavalla esiin nouseviin tarpeisiin. Nuorten elinvoimaisuus-ohjelma toimii avoimesti, oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevasti. Erityishuomiota ohjelmassa kiinnitetään maahan-muuttajataustaisten, vammaisten sekä romaninuorten elinvoimaisuuden vahvistamiseen.

Nuorten elinvoimaisuus-ohjelma vastaa seuraaviin Espoon tarinan päämääriin ja valtuustokauden tavoitteisiin:

• Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli omat voimat eivät riitä.
• Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa.

Ohjelmatyötä tehdään seuraavat neljä vuotta yhteistyössä nuorten, kaupungin palveluyksiköiden, kolmannen sektorin toimijoiden sekä yritysten kanssa. Liittymäpintoja muihin Espoon kaupungin kehittämisohjelmiin on erityisesti Osallistuva Espoo- ja Kestävä kehitys-ryhmien kanssa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.6.2013 Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman hyötytavoitteet, jotka ovat:

• Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat
• Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta
• Nuorten asunnottomuus vähenee
• Nuorten työttömyys vähenee

 Syksyn aikana näiden hyötytavoitteiden toteutumista edistetään mm. sovittamalla ne yhteen kaupungin vuosittain asetettavien tulostavoitteiden kanssa. Ohjelman tehtävä on myös varmistaa, että jatkossakin tulostavoitteet edistävät valtuuston hyväksymien hyötytavoitteiden toteutumista. Samaan aikaan kartoitamme espoolaisnuorten omaa ääntä ja käsitystä arjen sujumisesta ja keinoista, jotka auttavat sitä. Otamme nämä mielipiteet huomioon ohjelman jatkotyössä.

Ohjelmaryhmä järjestää 19.9.-13 Elinvoimana nuoret -festari- tapahtuman, jossa  eri toimijatahot pohtivat nuorten hyvinvoinnin kannalta tärkeitä kysymyksiä: Mitä Espoon nuorille kuuluu? Mitkä asiat haastavat heitä matkalla opiskelemaan ja työelämään? Mikä saa nuorten arjen sujumaan?

Elinvoimana nuoret-festari 19.9. 2013

ELINVOIMANA NUORET -FESTARI 19.9.2013

”Jos mä oisin sä, kyl mäkin oisin mun kaa..” –Cheek

Nuoret puhuttavat ja herättävät tunteita. Nuorissa on tulevaisuus, mutta otsikoissa pohditaan nuorten syrjäytymistä ja pahoinvointia. Mitä kuuluu Espoon nuorille, mitkä asiat haastavat matkalla opiskelemaan ja työelämään? Mikä saa nuorten arjen sujumaan? Tule pohtimaan!

Festaripaikka: Omnia, Kirkkokatu 16B, Espoo

Ohjelma
Tilaisuuden juontajana toimii Rudi Rok

12:30 Musiikkiesitys ja tilaisuuden avaus
12:45 Mitä kuuluu Espoon nuorille? Nuorten tilannekatsaus Minna Latonen, projektisuunnittelija, Ester-hanke, Nuoret pudokkaat osakokonaisuus
13:15 Nuorten asunnottomuus, Kaisa Tuuteri, projektipäällikkö, Nuorisoasuntoliitto
13:45 Espoon Vamos -toimintakeskus Nuorille, Ulla Nord, palvelualuejohtaja, Helsingin diakonissalaitos
14:30 Kahvitauko ja mahdollisuus tutustua messuosastoihin
15:15 ”Me ei nyt kyllä voida auttaa sinua täällä, mutta voit mennä...” Nuoren Teemun puheenvuoro palvelujärjestelmän pirstaleisuudesta ja avun saannin vaikeuksista. Keskustelun etenemisestä vastaa Hilla- Maaria Sipilä
16:00 Kipinöitä kohtaamiseen –lyhytelokuva (nuorten tekemä)
16:30 Loppusanat ja johdatus iltatilaisuuteen, Merja Nordling, ohjelmapäällikkö, Nuorten elinvoimaisuus- ohjelma

Tauko

Tilaisuuden juontajana toimii Kristiina Hannula

17:30 Kahvi ja musiikkiesitys
18:00 Tilaisuuden avaus
18:10 Nuorten ääni sujuvan arjen rakentamiseen -kyselyn tulokset ja Nuorten elinvoimaisuus- ohjelma, Martti Hellström ja Sampo Suihko
18:30 Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Sanna Lauslahden puheenvuoro
18:50 Musiikkiesitys
19:00 Espoon kaupungin johdon, Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoman sekä koulutuskuntayhtymän johtajan Tapio Siukosen paneelikeskustelu espoolaisnuorten tilanteesta, sekä siitä miten heidän mielestään nuorten tilannetta Espoossa tulee parantaa.
19:30 Nuorten paneelikeskustelu edellä kuullusta. Lisäksi nuoret esittävät päättäjille näkemyksiään siitä, mistä tulee puhua kun puhutaan nuorten auttamisesta.
20:00 Espoon kaupungin johtajat, Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma sekä koulutuskuntayhtymän johtaja Tapio Siukonen allekirjoittavat julkilausuman, mihin kaupunki, seurakunta ja koulutuskuntayhtymä sitoutuvat nykyisen valtuustokauden ajaksi pyrkiessään parantamaan espoolaisnuorten tilannetta.
20:15 Päätössanat

ILMOITTAUDU tästä linkistä.

Osallistu. Vastaa. Vaikuta.

NUORTEN  elinvoimaisuus ohjelmaryhmä haluaa aidosti kuunnella espoolaisnuoria. Osallistu tähän tärkeään nettikyselyyn.

Varttuneemmillle: Please, laittakaa viestiä eteenpäin. Nyt on mahdollisuus vaikuttaa nuorten arkeen.

NETTIKYSELY on nyt auki. Tässä linkki.



Www.nuortenarki.fi

Kerro, kuuntelemme!

Jokaisella 13-29-vuotiaalla espoolaisnuorella on nyt mahdollisuus tulla kuuluksi!

NOW - nuorten elinvoimaisuus- ohjelma haastaa nuoret mukaan kehittämään nuorten arkea. 

Ole valmiina. Osallistu nettikyselyyn. Tarkemmat ohjeet tulevat pian. Kysely aukeaa 13.8.-13!

Miten parhaiten auttaa nuoria?

Jokaisella 13-29-vuotiaalla espoolaisnuorella on nyt mahdollisuus tulla kuuluksi!

NOW - nuorten elimvoimaisuus- ohjelma haastaa nuoret mukaan kehittämään nuorten arkea. 

Ole valmiina. Osallistu nettikyselyyn. Tarkemmat ohjeet tulevat pian. Kysely aukeaa 13.8.-13!

Espoo halua kuunnella nuoria

Jokaisella 13-29-vuotiaalla espoolaisnuorella on nyt mahdollisuus tulla kuuluksi!

NOW - nuorten elimvoimaisuus- ohjelma haastaa nuoret mukaan kehittämään nuorten arkea.

Ole valmiina. Osallistu nettikyselyyn. Tarkemmat ohjeet tulevat pian. Kysely aukeaa 13.8.-13!

Nuorten elinvomaisuus ohjelman ohjelmakuvauksen luonnos

Kuva on lainassa osoitteesta:
 http://pesatalk.com/three-important-plans-you-need/

KESÄN aikana ohjelmaryhmät työstävät Espoon ohjelma- ja projektijohtamisen mallin mukaisesti ohjelmakuvausta eteenpäin.

Laitan tähän  Merja Nordingin työstämän ohjelmakuvauksen otsikkorungon, ohjeita  ja tekstiluonnosta.  Ideat ja kommentit ovat tervetulleita.  Ryhmä kokoontuu  laatimaan  asiankirjaa 7.8. -13.

Tähän mennessä osa: hyötytavoitteet on hyväksytty valtuustossa. Kun nyt työn alla oleva kuvaus on hyväksytty, aletaan tuottaa seuraavaa asiakirjaa: ohjelmasuunnitelmaa.

Martti Hellström
pj.

Ohjelmakuvaus: Nuorten elinvoimaisuus-ohjelma 27.6.2013 Versio: 4
Kehitysohjelman omistaja: Sampo Suihko
Kehitysohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja: Martti Hellström

Ohjelmakuvauksen versiohistoria ja hyväksyntä....

Ohjelmakuvauksen tarkoitus ja dokumentin täyttöohjeet:

Ohjelmakuvauksen tarkoituksena on kuvailla ohjelma-aihio ja sen yhteys Espoo-tarinaan, esittää perustelut ohjelmalle ja kuvata ohjelman hyötytavoitteet ja päälinjaukset toteutukselle. Ohjelmakuvaus laaditaan kehitysohjelman valmisteluvaiheen aikana ja se dokumentoi valmisteluvaiheessa käydyn keskustelun ja tehdyt linjaukset.

Ohjelmakuvauksen keskeisimpiä sisältöjä ovat ohjelman hyötytavoitteiden ja niihin liittyvien mittareiden määrittely sekä ohjelman rajaukset, eli mitä kuuluu ehdotettuun kehitysohjelmaan ja mitä ei. Ohjelmakuvausta tehtäessä kehitysohjelman sisältö ei ole vielä täysin selvillä, mutta usein jo valmisteluvaiheessa voidaan tunnistaa osa ohjelman projekteista ja muista tarvittavista toimenpiteistä, tai ainakin voidaan luonnehtia ohjelman sisältöalueita ja päätuotoksia. Lisäksi ohjelmakuvauksessa esitetään vähintään suuntaa-antavat arviot ohjelman aikataululle ja laajuudelle ja kuvataan muun muassa keskeisimmät tunnistetut ohjelmaan liittyvät sidosryhmät ja riskit.

Ohjelmakuvaus on tarkoitus pitää tiiviinä ja ytimekkäänä, ohjepituus on noin 10 (maksimissaan 15) sivua. Ohjelmakuvausta voidaan tarvittaessa täydentää liitteillä.

Valmis ohjelmakuvaus toimii ohjelman asettamispäätöksen perusteena. Asettamispäätöksen yhteydessä hyväksytty ohjelmakuvaus luo perustan ohjelman yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle. Kehitysohjelman suunnitteluvaiheessa laaditaan ohjelmasuunnitelma, jossa tarkennetaan ohjelmakuvauksen sisältöjä.

Tiivistelmä
(lyhyt, noin puolen sivun tiivistelmä ohjelmakuvauksen pääkohdista, jonka perusteella lukija saa nopeasti yleiskatsauksen ehdotetun ohjelman hyötytavoitteista ja sisällöstä)

Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman tavoitteena on vahvistaa nuorten hyvinvointia ja yhteiskuntaan kiinnittymistä neljän tavoitekokonaisuuden puitteissa:

• Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat, 
• kaikille nuorille turvataan mielenkäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta, 
• nuorten asunnottomuus väehenee ja 
• nuorten työttömyys vähenee. 

Erityishuomiota ohjelmassa kiinnitetään maahanmuuttajataustaisten, vammaisten sekä romaninuorten elinvoimaisuuden vahvistamiseen.

Ohjelmatyötä toteutetaan monialaisessa yhteistyössä kaupungin toimialojen, tulosyksiköiden ja yksiköiden, kolmannen sektorin toimijoiden sekä yritysten kanssa. Liitymäpintoja muihin Espoon kaupungin kehittämisohjelmiin on erityisesti Osallistuva Espoo ja Kestävä kehitys-ryhmien kanssa.
Muutama sana toteutuksesta


Sisällysluettelo

Kehitysohjelman tausta ja yhteys Espoo-tarinaan
Nykytila kehitysohjelman kohdealueella
Tavoitetila kehitysohjelman kohdealueella
Kehitysohjelman hyötytavoitteet ja mittarit
Kehitysohjelman konkreettiset tuotokset
Kehitysohjelman rajaukset
Edellytykset käynnistämiselle
Edellytykset onnistumiselle
Kustannukset, rahoitus ja Espoon sisäinen työmäärä
Ulkoiset kustannukset
Mahdolliset ulkopuoliset rahoituslähteet
Tarvittavat henkilöresurssit
Kehitysohjelman organisointi
Nuorten elivoimaisuus -kehitysohjelman ohjausryhmä
Kehitysohjelman toteutus
Kehitysohjelman päävaiheet ja karkea aikataulu
Kehitysohjelman sisältö
Tunnistetut riippuvuudet muihin ohjelmiin, projekteihin ja muuhun työhön
Tärkeimmät sidosryhmät
Merkittävimmät riskit
Ehdotus etenemistavaksi kehitysohjelman suunnittelussa
Liitteet

Kehitysohjelman tausta ja yhteys Espoo-tarinaan

Nuorten elinvoimaisuus toteuttaa Espoo-tarinaan kirjattuja Espoon arvoja ja toimintaperiaatteita. Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman myötä edistetään nuorten arjen sujuvuutta kokoamalla tietoa siitä, mikä nuorten käsitysten mukaan saa arjen sujumaan ja toteuttamalla esiin nousevia tarpeita ennakkoluulottomalla ja uudella tavalla yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Nuorten elinvoimaisuus-ohjelma toimii avoimesti, oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevasti.

Espoo-tarinan osalta Nuorten elinvoimaisuus-ohjelma vastaa seuraaviin päämääriin ja valtuustokauden tavoitteesiin:

• Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli omat voimat eivät riitä.  Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa.

Nuorten elinvoimaisuus-ohjelmassa uudistetaan, kehitetään ja vahvistetaan pääasiassa yli 12-vuotiaiden nuorten ennaltaehkäiseviä palveluja. Nuorten elämässä yksi tärkeä tekijä ovat mielekkäät vapaa-ajan harrastukset aina erilaisista kerhotoiminnoista ja nuorisopalveluista, kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin. Harrastuksilla on monia hyvinvointia ja onnellisuutta vahvistavia tekijöitä liittyen sosiaalisiin suhteisiin, erilaisiin taitoihin sekä terveyteen.

Uusia toimintakonsepteja kehitetään terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen, varhaiseen puuttumiseen, sekä mahdollistamaan nuorten valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuus.

Keskiössä ovat nuoren tarpeisiin kokonaisvaltaisesti vastaavat palvelut, joiden avulla nuoren on mahdollista saada tarvitsemansa tukipalvelut mahdollisimman helposti ja kustannustehokkaasti.

Etsivän työn keinoin löydetään myös ne nuoret, joilla ei ole voimavaroja itse hakeutua palvelujen piiriin.

Nuorten elinvoimaisuus-ohjelmassa lisätään nuorten mahdollisuuksia osallistua palveluiden ja lähiympäristönsä kehittämiseen.

Nuorisotakuun hengessä maahanmuuttajataustaiset, vammiset sekä romaninuoret ovat Nuorten elinvoimaisuus-ohjelmassa huomioituina erityisryhminä.

Espoo-tarinassa mainitaan, että kaupungin tulee tehdä läheistä yhteistyötä alueellaan toimivien seurakuntien kanssa erityisesti kerhotoiminnassa, syrjäytymisen ehkäisyssä ja sen vahinkojen korjaamisessa, perheneuvonnassa, vanhustyössä ja maahanmuuttajien kotouttamisessa Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman toiminta perustuu pääasiassa erilaisten kumppanuuksien ja sidoryhmäyhteistyön menetelmiin, sekä eri tahoilla tehtävän työn koordinointiin.

Nuorille suunnattuja sähköisiä palveluja hyödynnetään ja kehitetään.

• Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen.

Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman kärkitavoitteena on nuorisotakuun käytännön toteuttaminen Espoossa. Yhteiskunnan ulkopuolelle syrjäytyvän nuoren hinta on rahassa laskien elinaikana yli miljoona euroa ja vuositasolla n. 20 000 – 30 000 euroa. Onnistuneen koulutus- ja työelämäpolun löytäminen, sekä näiden mahdollistamiseksi järjestettyjen tukipalveluiden kehittäminen nuorille lisää hyvinvointia, turvallisuutta, osaamispääomaa sekä Espoon houkuttelevuutta ja kilpailukykyä.

Vieraskielisten nuorten osalta yksi merkittävimmistä tekijöistä on taata riittävä suomenkielen taito, jotta nuoren on mahdollista päästä kiinni opiskelu- ja työelämään.

Kasvava nuorten asunnottomuus on myös tekijä, joka heikentää nuorten mahdollisuuksia kiinnittyä opiskelu- ja työelämään.

• Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta

Nuorten elinvoimaisuus-ohjelmassa toteutetaan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan (2013-2016) kirjattua tavoitetta yhteensovittavan johtamisen vahvistamiseksi. Nuorten palveluja kehitetään ja tuotetaan yli hallintorajojen, sekä hyvässä yhteistyössä mm. seurakuntien, järjestöjen, seurojen ja erilaisten yhteisöjen kanssa poistaen päällekkäisyyksistä ja tiedonkulun vaikeuksista aiheutuvaa hukkaa. Henkilöstölle järjestetään yhteisiä koulutus- ja kohtaamistilaisuuksia yhteistyön sekä laadun ja tuottavuuden vahvistamiseksi.

Espoo-tarinan lisäksi Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman taustalla on valtakunnallisesti kolmen ministeriön keskeiset asiakirjat nuorten elinvoimaisuuden vahvistamiseen liittyen:

• Opetus- ja kulttuuriministeriön Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015,
• Sosiaali- ja terveysministeriön laatima sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 sekä 
• sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2012-2015. 
• Lisäksi Työ- ja elinkeinoministeriön Nuorisotakuu ja valtion kotouttamisohjelma ohjaavat Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman työtä. Työskentelyssä on yhtymäkohtia tasavallan presidentti Sauli Niinistön ”Ihan tavallisia asioita” –kampanjaan.

Nykytila kehitysohjelman kohdealueella

Pääosa Espoon nuorista voi hyvin ja löytää itselleen tarvittavat palvelut sekä mielekkään koulutus- ja työuran. Espoon peruskoululaisista lähes 100% saa peruskoulun päättötodistuksen ja siirtyy joko suoraan toisen asteen opintoihin tai lisäopetuksen piiriin. Perusopetuksen ja toisen asteen opetuksen (Omnia) välille on kehitetty yhteistyömalleja, jotka edesauttavat nuorten sirtymistä ammatillisiin opintoihin. Lukio-opetus on hallinnollisesti yhteydessä perusopetukseen, joten siirtymä on  selkeä.

Vaikka  suurin osa espoolaisnuorista voi hyvin, niin Espoossa on tuhansien nuorten joukko, joilla on erilaisia hyvinvointivajeita elämässään. Vuonna 2012 tehtiin kaikkiaan 4122 lastensuojeluilmoitusta alle 18-vuotiaista lapsista. Kodin ulkopuolelle on sijoitettuna vuosittain n. 700 alle 21-vuotiasta lasta tai nuorta.

Keväällä 2012 Espoossa jäi toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle yhteishaun jälkeen 10% suomenkielisistä ja 26% muunkielisistä nuorista Kaikkiaan lukumääränä on kyse yli 3000:nnesta nuoresta. Vieraskielisten osuus lukumääränä on yli 700 nuorta. Todellinen luku voi olla hieman pienempi, sillä ulkomailla suoritettu koulutus ei näy tilastoissa.  Koulunkäyntiin liittyvät vaikeudet koskevat myös romaninuoria.

Helmikuussa 2013 työttömänä työnhakijana TE-toimistossa oli 966 iältään 17-25-vuotiasta nuorta, joista alle 20-vuotiaita oli 194. Kasvu vuoden 2012 vastaavasta ajankohdasta on kaikkien alle 25-vuotiaiden osalta 63,2% ja alle 20-vuotiaiden osalta 76,4%. Työttömistä nuorista suurin osa on ilman ammattia olevia, joiden pääsy työmarkkinoille on hyvin haastavaa.  Toukokuussa 2013 yli kolme kuukautta työttömänä työnhakijana TE-toimistossa olleiden alle 25-vuotiaiden nuorten osuus oli 32,9% kun se vuotta aiemmin oli 7,5%. Tavoitetila Nuorisotakuun mukaan on 0%.

Omnian etsivä nuorisotyö kohtasi (vähintään ”haastattelu” tehty) kaikkiaan 818 nuorta. Näistä työttömänä, mutta ei ilmoittautuneena TE-toimistoon oli 267 nuorta. Tämä kertoo siitä, että Espoossa on TE-toimiston palvelujen tavoittamattomissa joukko nuoria, joiden lukumäärästä ei ole tietoa.

Ruotsinkielinen etsivä nuorisotyö Sveps kohtasi 46 espolaisnuorta, joista suurin osa oli työttömänä, mutta ei ilmoittautuneena TE-toimistoon. Työntekijäresurssi Omnian etsivällä nuorisotyöllä on viisi etsivän työn tekijää ja Svepsillä yhdeksän, mutta ruotsinkielinen etsivän nuorisotyön resurssi kohdentuu koko pääkaupunkiseudulle.

Nuorten mielenterveysongelmat näkyvät palveluihin ohjautumisen näkökulmasta seuraavasti:   Nuorisopoliklinikan (Nupoli) asiakkaista suurimmalla osalla asiakkaista (34%) oli ensisijainen tulosyy ”Mielenterveys”. Psykiatrisilla sairaanhoitajilla terveysasemilla kävi kaikkiaan 105 iältään 18-25-vuotiasta nuorta, psykologeilla terveysasemilla kävi 18-25-vuotiaita nuoria 102 ja Empun avokuntoutusosastolla 60 nuorta.

Espoon sisäisiä yläkoululaisten ja lukiolaisten psykologikäyntejä oli lukuvuonna 2012-2013 yhteensä 2065. Vuoden 2010 kouluterveyskyselyssä koulupsykologin vastaanotolle pääsyä piti vaikeana 47% yläkoululaisista, 43% lukiolaisista ja 36% ammattiin opiskelevista. Kuraattorikäyntejä Espoon perusopetuksen yläkoulussa sekä lukiossa oli lukuvuonna 2012-2013 kaikkiaan 2640. Kuraattorin vastaanotolle pääsyä piti vaikeana 28% yläkoululaisista, 32% lukiolaisista sekä 19% ammattiin opiskelevista vuoden 2010 Kouluterveyskyselyssä.

HUS:n nuorisopsykiatrisella osastolla oli vuoden 2012 aikana asiakkaana 1033 espoolaisnuorta.
Nupolin asiakkaista kolmanneksi yleisin käyntisyy liittyi päihteisiin (14%). A-klinikkasäätiön palveluissa oli vuonna 2012 oli kaikkiaan 451 alle 30-vuotiasta nuorta. Näistä 125 oli alle 18-vuotiaita. Nuorisoaseman alle 25-vuotiaista 52,3%:lla tulosyynä oli erilaiset riippuvuudet, joista 60%:lla pääpäihde oli alkoholi. A-klinikan asiakkailla tulosyynä oli aina joko oma tai läheisen päihteidenkäyttö. Kriisi- ja vieroitusosastolla hoidettiin lisäksi 99 alle 30-vuotiasta nuorta.

Kouluterveyskyselyn (2010) tulosten osalta voidaan todeta, että Espoossa nuorten päihteidenkäyttöä ei olla saatu vähenemään, vaikka Helsingissä ja Vantaalla trendi on ollut laskeva. Espoolaisnuorten huumekokeilut lähtivät laskuun vuosituhannen vaihteessa, mutta nousivat uudelleen kasvuun vuoden 2010 tuloksissa. Kyselytulokset päivittyvät syksyllä 2013.

Vuonna 2012 toimeentulotukea saaneita 17-25-vuotiaita espoolaisnuoria oli kaikkiaan 2950. Luku on kasvanut jonkin verran vuodesta 2011, mutta kasvu erityisesti vuodesta 2008 ( yht. 1995 toimeentulotukea saanutta nuorta) lähtien on tasaista. Kaikkiaan toimeentulotukea saaneita nuoria on ollut vuodesta 2008 lähtien 12 936.

Asunnottomuus on selkeästi metropolialueen nuorten ongelma. Asunnottomien nuorten määrä on Espoossa kasvanut erilaisista interventioista huolimatta. Vuonna 2012 Espoossa oli 125 asunnotonta alle 25-vuotiasta nuorta. Asunnottomuuden vaikutus yhteiskunnasta syrjäytymiseen on suuri. Ilman asuntoa nuoren mahdollisuudet sitoutua esimerkiksi opiskeluun ovat hyvin huonot.

Edellisistä luvuista koostuu Espoon syrjäytymisvaarassa tai syrjäytyneinä olevien nuorten joukko siltä osin kuin nuoret ovat palveluiden piirissä tai viranomaisten tiedossa. Tärkeää on huomioida, että vieraskielisten nuorten riski joutua syrjäytyneeksi on viisinkertainen. Erityisen tärkeäksi vieraskielisten nuorten tilanteen huomioimisen tekee se, että vieraskielisten nuorten määrä tulee ennusteiden mukaan kasvamaan   vuoteen 2030 mennessä.

Vaikka nuorten ohjautuminen palveluiden piiriin on parempi asia kuin jääminen palvelujen tavoittamattomiin, niin yllä mainitut luvut kuitenkin kertovat, että Espoossa on lukuisia nuoria, joiden kiinnittyminen yhteiskuntaan haastaa toimijoita. Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman työskentelyn tavoitteena on etsiä ratkaisuja näiden haasteiden voittamiseksi.

Tavoitetila kehitysohjelman kohdealueella

<Esitä tavoitetilan kuvaus kehitysohjelman kohdealueella: miltä tilanne näyttää (parhaassa tapauksessa) ohjelman toteuttamisen jälkeen? Mikä on muuttunut ohjelman toteutuksen seurauksena?
Mitä nykytilan ongelmia tai haasteita on ratkaistu ja miten esimerkiksi tulokset, toimintatavat, kyvykkyydet ja muut keskeiset vaikutukset näkyvät ohjelman kohdealueella? Miten keskeisimmät tunnusluvut ovat kehittyneet? Tarkemman kuvauksen lisäksi (alustava) tavoitetila kannattaa kiteyttää lyhyesti esim. yhteen lauseeseen.>

Nuorten elinvoimaisuus-ohjelmassa on valtuustokauden loppuun mennessä vaikutettu koulujen ilmapiiriin mm. oppilaiden osallisuutta vahvistamalla sekä yksinäisyyttä ja kiusaamista poistamalla. Espoon ArvoKas-toimintamalli on laajentunut kaikkiin kouluihin. Oppilaanohjausta on tehostettu ja eri toimijoiden roolit on määritelty siirtymissä perusasteelta toiselle asteelle ja mahdollisten keskeytysten yhteydessä. Nuorten pääsy tarvitsemiinsa tukipalveluihin on varmistettu kehittämällä olemassa olevia sekä uusia nuoren kokonaisvaltaisesti huomioivia palveluja.

Vieraskielisten nuorten suomenkielen opetus on varmistettu lisäämällä Aikuislukion suomenkielen opiskelijapaikkojen määrä tarvetta vastaavaksi.

Vammaisten nuorten kohdalla ollaan voitu vaikuttaa siihen, että työkykyisille vammaisille nuorille ei automaattisesti anneta eläkepäätöstä, tai että eläkepäätös on nuoren tilanteen huomioiden esimerksiksi osittainen. Tällöin vammaiselle nuorelle mahdollistuu osa- tai täysiaikainen työllistyminen mm. työpajojen tai erilaisten tuettujen  sekä varsinaisten työmarkkinoiden kautta.

Romaninuoret?!?

Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman myötä on parannettu nuorten ja nuorten aikuisten koulutukseen ja työelämään kiinnittymistä mm. yläkoulun oppilaanohjausta tehostamalla niiden nuorten kohdalla, joilla on riski jäädä ilman jatko-opintopaikkaa. Lisäksi perusopetuksen, toisen asteen sekä etsivän nuorisotyön rooleista on sovittu ja prosessit kuvattu.

Valtuustokauden lopussa nuorisotyöttömyys ollaan saatu puolitettua? ja kouluttamattomien espoolaisten määrä on laskenut alle kahden tuhannen?

 Erityistä huomiota on kiinnitetty vieraskielisten, vammaisten sekä romaninuorten yhteiskuntaan kiinnittymiseen. Nuorisotyöttömyyden puolittumisessa ja mm. oppisopimuskoulutuksen kehittämisessä ollaan tehty tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa ja valtuustokauden lopussa kaupungilla on lista Nuorisoyhtävällisistä yrityksistä, jotka säännöllisesti palkkaavat nuoria työkokeiluun, kesätöihin, palkkatyöhön tai jotka ottavat nuoria oppisopimuskoulutukseen.

Espooseen on perustettu toimiva monialainen Nuorisotakuun toimeenpanosta vastaava toimija, joka kokoaa yhteen kaupungin omat työntekijät sekä yhteistyökumppanit asian ratkaisemiseksi.  Ilman voimakkaita toimenpiteitä nuorisotyöttömys jatkaa kasvuaan ja sen mukanaan tuomat haasteet sekä taloudelliset negatiiviset vaikutukset lisääntyvät. Nuorisotakuun mukaisesti kaupunki yhdessä työhallinnon kanssa ohjaa aiempaa tehokkaammin nuoria työhön, työkokeiluun, työpajoille sekä opiskelemaan huomioiden erityisesti maahanmuuttajataustaiset nuoret. Kaupunki varmistaa osaltaan, että kaupungin työyksiköissä on vuosittain tarjolla aiempaa enemmän kesätyöpaikkoja sekä riittävästi harjoittelupaikkoja koululaisille ja ammattiin opiskeleville. Kaupunki on myös tehostanut työnantajakuvamarkkinointiaan nuorten suuntaan.

Peruskoulun opetussuunnitelmaan on lisätty työelämätaitoja ja yrittäjyyskasvatusta. Kesäseteleiden käyttöastetta on lisätty yhteistyöllä elinkeinoelämän kanssa. Lisäksi on vaikutettu siihen, että vammaisille nuorille ei automaattisesti anneta eläkepäätöstä 15-vuotiaana, jonka seurauksena työllistyminen mm. työpajojen kautta estyy.

Valtuustokauden lopussa nuorille on tarjolla tarvetta vastaavaa kokonaisvaltaista tukipalvelua siten, ettei nuorta luukuteta auttajalta toiselle. Oppilas- ja opiskelijahuollon käytännöt on yhtenäistetty siten, että terveydenhoito-, kuraattori- ja psykologipalvelut muodostavat eheän kokonaisuuden nuorten näkökulmasta, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Oppilashuollolliseen työhön kuuluvat myös mm. monialaiset kasvatusverkostot, joissa palveluja kehitetään asiakaslähtöisesti. Palvelujen kehittämisessä on  huomioitu sekä kaupungin eri toimialat, että kolmannen sektorin toimijoiden tarjoamat palvelut. Palvelukokonaisuuksiin liitetään tarpeen mukaan sekä sosiaali- ja terveyspalveluja, vapaa-ajanpalveluja sekä vertaistukitoimintaa.

Valtuustokauden lopulla espoolaisnuorten asunnottomuus on poistunut/ puolittunut/ tilanne parantunut? Nuorten asunnottoimuuden torjumiseksi yhteistyötä on tehty nuorten, teknisen- ja ympäristötoimen, Espoon Asunnot Oy:n, Nuorisoasuntoliiton sekä Nuorisosäätiön kanssa. Uudenlaisia kohtuuhintaisen asumisen mahdollistavia asumisratkaisuja on kehitetty nuorille yhteistyökumppaneiden kanssa.

Mielekkäällä vapaa-ajantoiminnalla ja harrastuksilla on suuri merkitys nuorten hyvinvoinnille sosiaalisten suhteiden, erilaisten taitojen oppimisen sekä hyvinvoinnin ja terveyden lisääntymisen näkökulmista. Harrastamisen suurimpana esteenä ovat olleet harrastusten hinta sekä joissain tapauksissa nuoren omaan tai perheen taustaan liittyvät esteet. Tutkimuksissa on todettu, että merkittävä nuorta omasta vertaisryhjmästään syrjäyttävä tekijä on se, mikäli nuorella ei ole mahdollisuutta mihinkään itseään kiinnostavaan harrastustoimintaan, mikäli nuori itse on halukas osallistumaan harrastustoimintaan.

Espooseen on luotu Harrastetakuu nuorille, joka mahdollistaa vähintään yhteen vapaa-ajantoimintaan osallistumisen riippumatta nuoren sosioekonomisesta tai muusta taustastaan huolimatta. Espooseen on luotu -29 –kortti, jolla nuoren on mahdollista tutustua erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin maksutta. Erityisesti vapaita, ei –kilpailullisia tai ei-tavoitteellisia harrastustoimintoja on lisätty. Lisäksi nuorten omaehtoisia harrasteryhmiä tuetaan. Kaupungin tarjoamia nuorille suunnattuja vapaa-ajanpalveluja on kehitetty ja kehitetään yhdessä nuorten kanssa.

Kehitysohjelman hyötytavoitteet ja mittarit 

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 10.6.2013 Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman hyötytavoitteet (alla).
Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman tavoitteena on varmistaa nuorisotakuun toteutuminen Espoossa siten, että myös nuorten koulutukseen ja työelämään kiinnittymisen edellytykset huomioidaan. Lisäksi ohjelman tavoitteena on varmistaa kaikille nuorille mahdollisuus mielekkääseen vapaa-ajanviettoon lähtökohdistaan huolimatta. Erityishuomioita ohjelmassa kiinnitetään Työ- ja elinkeinoministeriön suositusten mukaisesti vammaisiin, maahanmuuttajataustaisiin sekä romaninuoriin.

Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman hyötytavoitteet ovat seuraavat:

• Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat

Espoossa jää vuosittain vaille peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa n. 10% suomenkielisistä ja 26% vieraskielisistä nuorista. Näiden nuorten jääminen kokonaan palvelujen ulkopuolelle kasvattaa syrjäytymisriskiä merkittävästi. Tutkimuksista tiedetään, että toisen asteen opintojen suoirittaminen lisää naisten työuraa XX vuodella ja miesten XX työvuodella

• Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta

Tutkimuksista tiedetään, että yksi merkittävä nuorta omasta vertaisryhmästään syrjäyttävä tekijä on tilanne, jossa nuorella ei ole lähtökohdistaan johtuen mahdollisuutta itseään kiinnostavaan harrastustoimintaan.

• Nuorten asunnottomuus vähenee

Asunnottomuus on Metropolialueen nuorten ongelma. Espoon tilanne on kohtuullinen koko Metropolialuetta ajatellen, mutta tilanne on vaikeutunut vuosittain interventioista huolimatta

• Nuorten työttömyys vähenee

Espoon nuorisotyöttömyys on kasvanut vuodessa lähes räjähdysmäisesti. Vaikea taloudellinen tilanne on valtakunnallisestikin heikentänyt nuorten pääsyä työelämään, mutta Espoossa kasvu on ollut niin merkittävää, että pikaisia ja tehokkaita interventioita tarvitaan välittömästi.

Nuorten elinvoimaisuus-ohjleman toiminnallista sisältöä kuvataan luvussa 5.

Taulukko 1 Hyötytavoitteet ja mittarit 

Kehitysohjelman hyötytavoite Mittari toteutumisen arvioimiseksi Mittarin nykyarvo 
(jos ei ole saatavilla, viimeisin tieto ja sen ajankohta)Mittarin tavoitearvo kehitysohjelman jälkeen 
(2016 lopussa) Lisätietoja (Ei ole tässä taulukkomuodossa MH)

Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat:
 - Luvattomat koulupoissaolot  (Lähde: Wilma)
-  Negatiiviset opiskelun keskeytykset toiselta asteelta (Omnian ja lukioiden tilastot)
-  Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa
-  Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin
-  Ei yhtään läheistä ystävää
-  Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa
-  Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi
-  Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan, koululääkärin, koulukuraattorin tai koulupsykologin vastaanotolle
-  Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta
-  Vaikeuksia sopivan opiskelutavan löytämisessä
-   Koulu-uupumus (Lähde: Kouluterveyskysely)

Kaikille oppivelvollisuusiän ylittäneille maahanmuuttajataustaisille nuorille, joilla ei ole peruskoulun päättötodistusta taataan mahdollisuus suorittaa päättötodistus aikuislukiossa_
- (Nykyarvot kootaan syksyllä 2013 jolloin julkaistaan uudet Kouluterveyskyselyn tulokset)

Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomi-sista tai
muista lähtökohdistaan huolimatta:
- Kuinka usein harrastat urheilua tai liikuntaa vapaa-aikanasi vähintään puolen tunnin ajan?
- Montako tuntia käytät yhteensä päivittäin aikaa television katseluun, tietokoneen käyttöön (viihdekäyttö ja opiskelu) sekä kännykkä- ja konsolipeleihin? (Lähde: Kouluterveyskysely)
- Minulla ei ole taloudellisten syiden vuoksi juurikaan mahdollisuuksia käyttää rahaa omiin tai lasten harrastuksiin (Lähde: Kuntapalvelututkimus)
Muut?

Nuorten asunnottomuus vähenee:
- Asunnottomien nuorten määrä (Lähde: ARA) 125

Nuorten työttömyys vähenee:
- Työttömien alle 25-vuotiaiden ja alle 20-vuotiaiden määrä
- Ilman ammattia olevien määrä (Lähde: TEM, työnvälitystilastot)
- Kesäsetelien käyttöaste
- Vammaisten nuorten eläkepäätösten määrä 966, 567
 
Kehitysohjelman konkreettiset tuotokset
<Kuvaa yleisellä tasolla, mitä konkreettisesti syntyy kehitysohjelman tuotoksena. Tuotoksia voivat olla esimerkiksi uudenlaiset toimintatavat ja -mallit, uudet tai uudistetut palvelut ja prosessit, uusi osaaminen jne. Huomioi, että jo tunnistetut projektit ja toimenpiteet listataan kohdassa 8.
Ohjelman tuotosten kuvausta täydennetään ohjelman suunnittelun yhteydessä. Tuotokset konkretisoituvat lopullisesti ohjelman aikana, kun päätöksiä ohjelmaan sisällytettävistä projekteista ja toimenpiteistä tehdään. Yksittäiset tuotokset tullaan kuvaamaan tarkemmin ohjelmaan sisällytettävien projektien projektisuunnitelmissa.>

Tässä ohjelmakuvauksessa kehitysohjelman tuotoksia kuvataan kaupungin valtuuston hyväksymien hyötytavoitteiden tarkkuudella. Varsinaiset konkreettiset kehittämistehtävät ja –tuotokset kirjataan syksyn 2013 aikana valmisteltavaan ohjelmasuunnitelmaan, josta tulee käymään ilmi vuosittainen kehittämistoiminta tarkkaan kuvattuna.

• Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat

Koulujen ilmapiiriin vaikutetaan lasten ja nuorten osallisuutta lisäämällä sekä kiusaamiseen ja yksinäisyyteen puuttumalla entistä tehokkaammin. Espoon ArvoKas-toimintamallin käyttöönottoa laajennetaan. Tehostetaan oppilaanohjausta niiden nuorten kohdalla, joilla on riskejä jäädä jatkokoulutuksen ulkopuolelle. Peruskoulun päättävien osalta kehitetään menetelmiä päättötodistusten keskiarvojen nousemiseksi tasolle, jolla on mahdollisuudet päästä toisen asteen opintoihin. Maahanmuuttajataustaisten nuorten kohdalla varmistetaan mahdollisuus saada peruskoulun päättötodistus, edistetään pääsyä toisen asteen opintoihin ja pysymistä opintopolulla. Peruskoulun, toisen asteen sekä etsivän nuorisotyön rooleja selkeytetään ja vastuut kirjataan nivelvaihetyöhön liittyen. Siirtymää lukiosta ammatillisiin opintoihin joustavoitetaan. Toisen asteen oppilaanohjaajien työtä tehostetaan keskeyttäjien osalta, jottei nuori pääse syrjäytymään. Nuorten oppilashuollolliset sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut järjestetään siten, että nuorten on mahdollista päästä palveluihin varhaisessa vaiheessa omassa kasvuympäristössään. Yhteensovittavalla johtamisella ja asianmukaisilla rakenteilla vahvistetaan asiakaslähtöisiä ja nuoren kokonaisvaltaisesti huomioivia palveluja.

• Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta

Harrastustakuu, jossa jokaiselle nuorelle taataan mahdollisuus yhteen säännölliseen harrastukseen. Alueittain kootaan eri toimijoiden tarjoamat harrastusmahdollisuudet yhteiseksi harrastepankiksi. Kehitetään harrastusmahdollisuuksia niille nuorille, jotka eivät tähtää huipulle liikunta- tai kulttuuritoiminnassa. Luodaan kannustimia järjestöille ja seuroille ei-kilpailullisen tai ei-tavoitteellisen toiminnan järjestämiseen. Nuorten vapaiden harrasteryhmien toimintaa tuetaan. Kehitetään 29- -kortti nuorille, jolla nuorten on mahdollista kokeilla erilaisia harrastuksia

• Nuorten asunnottomuus vähenee

Nuorten asunnottomuuden syyt selvitetään ja etsitään keinoja mm. teknisen ja.
ympäristötoimen, Espoon Kruunun sekä Nuorisoasuntoliiton kanssa nuorten asunnottomuuden vähentämiseen. Kaupunki on sitoutunut rakentamaan tietyn määrän tuettua asumista vuosittain. Osa näistä asunnoista tulee jatkossa osoittaa nuorille (alle 29v). Selvitetään mahdollisuutta suunnitella ja rakentaa soluasumiseen suunniteltuja asuntoja, joissa voi olla kerroksittain yhteisiä tilaratkaisuja. Nuoria osallistetaan vanhojen asuntojen remontointiin mahdollisuudella saada asunto omaan käyttöön remontin jälkeen

• Nuorten työttömyys vähenee

Nuorisotakuun mukaisesti kaupunki yhdessä työhallinnon kanssa ohjaa aiempaa tehokkaammin nuoria työhön, työkokeiluun, työpajoille sekä opiskelemaan huomioiden erityisesti maahanmuuttajataustaiset nuoret. Kaupunki varmistaa osaltaan, että kaupungin työyksiköissä on vuosittain tarjolla aiempaa enemmän kesätyöpaikkoja sekä riittävästi harjoittelupaikkoja koululaisille ja ammattiin opiskeleville. Kaupunki myös tehostaa työnantajakuvamarkkinointiaan nuorten suuntaan. Peruskoulun opetussuunnitelmaan lisätään työelämätaitoja ja yrittäjyyskasvatusta. Kesäseteleiden käyttöastetta lisätään yhteistyöllä elinkeinoelämän kanssa. Vaikutetaan siihen, että vammaisille nuorille ei automaattisesti anneta eläkepäätöstä 15-vuotiaana, jonka seurauksena työllistyminen mm. työpajojen kautta estyy.

Nuorten elinvoimaisuus-ohjelmaan on kirjattu, että maahanmuuttajataustaiset, vammaiset ja romaninuoret ovat erityisen huomion kohteena, jolloin ohjelman kehittämistyö näyttäytyy alla olevana matriisina: (ei näy tässä blogspotissa matriisina MH)

Hyötytavoite: Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paraneva.Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista
lähtökohdista huolimatta. Nuorten asunnottomuus vähenee. Nuorten työttömyys vähenee.

Kohderyhmä: Kaikki espoolaisnuoret. Maahanmuuttajataustaiset nuoret. Romaninuoret. Vammaiset nuoret

Kehitysohjelman rajaukset

Nuorten linvoimaisuus-ohjelmassa nuoriksi lasketaan 13-29-vuotiaat. Rajaus liittyy koulun näkökulmasta yläkouluun siirtymään, jolla on suuri merkitys nuoren tulevaisuuden kannalta. Toisesta päästä rajaus liittyy Nuorisolakiin, joka määrittelee nuoret alle 30-vuotiaisiin.

Ohjelman konkreettinen tekeminen ja tavoitteet perustuvat kaupunginvaltuuston hyväksymiin hyötytavoitteisiin. Tiettyjä erityisryhmät (maahanmuuttajataustaiset, romani- ja vammaiset nuoret) huomioivia tarkennuksia voidaan asiantuntijoiden suosituksista tehdä, mikäli toiminta liittyy universaalisti kirjattujen hyötytavoitteiden toteuttamiseen.

Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman kehittämistyössä huomioidaan nuorten osallisuus, mutta kaupunkitasoisia nuorten osallisuutta edistäviä rakenteita tai toimintamalleja ei sisällytetä Nuorten elinvoimaisuus-ohjelmaan. Nämä kuuluvat luontevasti Osallistuva Espoo-ohjelmaryhmälle. Rajataanko osallisuustyö Osallistuva Espoo-ohjelmalle?

Edellytykset käynnistämiselle
<Listaa keskeiset edellytykset, joiden täytyy toteutua, jotta kehitysohjelma voidaan käynnistää ohjelmakuvauksessa esitetyn mukaisesti, esimerkiksi tarvittavat päätökset ja selvitykset.> 

Edellytykset Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman käynnistymiselle ovat päätös siitä, että ohjelma on Espoossa nuorisotakuun toteutuksesta vastaava taho. Lisäksi tarvitaan päätös siitä, että Nuorten elinvoimaisuus-ohjelma vastaa lakisääteisestä nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toiminnasta (Nuorisolaki 7a§). Nämä päätökset antavat ohjelmalle riittävät valtuudet koota yhteen toimijoita, sekä lähteä tekemään toimenpiteitä nuorisotakuun jalkauttamiseksi käytäntöön. Lisäksi nuorten ohjaus- ja palveluverkostoon tulee  nimetä henkilöt, jotka toteuttavat lakipykälään kirjatut tehtävät ja tuottavat aineistoa ohjelman ohjausryhmän käyttöön.

Ohjelman käynnistämisen edellytyksenä on riittävä työntekijäresurssi ohjelmatyön suunnittelun ja kirjaamisen toteuttamiseen, sekä riittävän säännöllisesti kokoontuva, aktiivinen ohjausryhmä. Ohjelma edellyttää laajan asiantuntijaverkoston konsultointia eri nuoria koskevien ilmiöiden ja ohjelman hyötytavoitteiden onnistuneen kirjaamisen ja toteutuksen varmistamiseksi.

Edellytykset onnistumiselle
<Listaa keskeiset edellytykset, joiden täytyy toteutua, jotta kehitysohjelma voidaan toteuttaa onnistuneesti ja se voi saavuttaa hyötytavoitteensa esitetyssä aikataulussa. Huomioi sekä ohjelman sisäiset edellytykset että ohjelman ulkopuoliset edellytykset (eli mitä täytyy tapahtua muualla, jotta hyötytavoitteet saavutetaan).> 

Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman onnistuminen edellyttää ensisijaisesti tiivistä verkostoitumista kaikkien nuorten parissa toimivien tahojen välillä (kaupungin toimialat, kuntayhtymä, kolmas sektori) ja asiantuntijuuden jakamista sekä toiminnan koordinointia. Onnistumisen keskeinen tekijä on yhteen sovittavan johtamisen toteutuminen nuorille tarjolla olevissa palveluissa. Erityisessä asemassa ohjelman onnistumisen kannalta on nuorten osallisuuden varmistaminen kehittämistyössä, toteutuksessa sekä arvioinnissa. Osallisiksi tarvitaan erilaisia nuorten ryhmiä, joista avainasemassa ovat Espoon nuorisovaltuuston nuoret. Lisäksi eri etnisen taustan omaavien, vammaisten, sekä yhteiskunnan näkökulmasta syrjäytyneiden nuorten kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen on ensisijaisen tärkeää.
Nuorten työllisyyden edistämiseksi yhteistyö TE-hallinnon, Espoon TE-toimiston,kauppakamarin ja yrittäjäjärjestöjen kanssa on tärkeää. Lisäksi on luotava kohtaamispaikkoja (vrt. talent match) nuorille ja eri työnantajien edustajille.

Nuorten asunnottomuuden vähentämisessä on tärkeää tehdä yhteistyötä teknisen ja ympäristötoimen, Espoon Asunnot Oy:n sekä nuoriso- ja opiskelija-asuntoja rakennuttavien ja omistavien toimijoiden kanssa.

Ohjelman sisäisen kehittämisen kannalta on merkityksellistä, että ohjelmapäälikölle varataan riittävä työaikaresurssi ohjelmatyön toteuttamiseen yhteistyössä omistajan, ohjausryhmän sekä sidosryhmien kanssa.

Ohjelmatyössä  tulee hyödyntää myös Espoon ulkopuolella toteutettuja, tutkimuksellisesti tehokkaiksi osoitettuja hyviä käytäntöjä, jotka liittyvät hyötytavoitteiden mukaisiin toimenpiteisiin. Valtakunnallisesti ja kansainvälisesti ollaan toteutettu useita onnistuneita interventioita nuorten elinvoimaisuuden vahvistamiseksi.

Kustannukset, rahoitus ja Espoon sisäinen työmäärä
Ulkoiset kustannukset 
<Esitä arvio kehitysohjelman kustannuksista Espoon kaupungin osalta eli tee (alustava) ehdotus budjetista, joka tarvitaan hyötytavoitteiden toteutumiseksi ohjelmakuvauksessa ehdotetulla tavalla.
Erittele tarvittaessa kustannusarvioita tarkemmin. Voit hahmottaa kustannusten jakautumista vuosittain. Esitä myös, miten arvioon on päädytty ja millaisia oletuksia sen takana on. 
Olennaista on hahmottaa kokonaiskuva kustannusten suuruusluokasta, jotta pystytään arvioimaan, onko ohjelman toteuttamiselle kuvauksessa esitetyllä tavalla edellytyksiä.
Kustannusarviossa ei huomioida Espoon vakituisen henkilöstön palkkakustannuksia. Sisäinen työmäärä arvioidaan erikseen kohdassa 6.3.>

Vamos-toimintakeskus: Kustannukset per vuosi?
Tyttöjen talo Leppävaaraan? Kustannukset per vuosi?
Eri hankekokonaisuuksien omarahoitusosuudet per vuosi? (vrt. alla)

Mahdolliset ulkopuoliset rahoituslähteet
<Selvitä mahdollisuudet ulkopuolisten rahoituslähteiden hyödyntämiseksi ohjelmatyössä.>
Sosiaali- ja terveysministeriön KASTE-ohjelman valtion avustus lasten, nuorten ja lapsiperheiden hankekokonaisuudesta, Etelä-Suomi  - oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen. Koko Etelä-Suomen osuus max. 1,5 milj.€ + kuntien omarahoitus = max. 2 milj.€
SITRA: Maahanmuuttajanuorten aktivoiminen opiskeluun ja työelämään forum-teatterimenetelmää hyödyntäen? (Hakijana Metropolia + Palmenia)
Lanuke-rahat? (vuoden lopussa haku?)
Ely-rahat?
ESR-hanke?

Tarvittavat henkilöresurssit
<Esitä kokonaisarvio ohjelmatyössä tarvittavasta Espoon organisaation sisäisestä työstä vakituisen henkilöstön osalta henkilötyökuukausien tai vähintään henkilötyövuosien tarkkuudella. 
Erittele työmääräarviota mahdollisuuksien mukaan tunnistettuina osakokonaisuuksina sekä toimialoittain, vähintään ensimmäisen toteutusvuoden (2014) osalta. Huomioi arviossa ohjelman johtamisen ja hallinnan sekä ohjelmassa toteutettavien projektien ja toimenpiteiden työmäärän vaatima työmäärä. Olennaista on hahmottaa kokonaiskuva työmäärän suuruusluokasta, jotta pystytään arvioimaan, onko ohjelman toteuttamiselle kuvauksessa esitetyllä tavalla edellytyksiä.
Huomaa, että ulkopuolinen työpanos (ja ohjelmaa varten määräaikaisesti palkattavien henkilöiden kustannukset) huomioidaan ulkoisissa kustannuksissa kohdassa 6.1.>

Kehitysohjelman organisointi 

Nuorten elivoimaisuus -kehitysohjelman ohjausryhmä

Luottamushenkilöt
Martti Hellström, puheenjohtaja
Henrik Vuornos,varapuheenjohtaja
Anitra Ahtola
Mikael Eriksson
Heli Halava

Viranhaltijat/ toimihenkilöt
Teemu Haapalehto, Maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö
Sampo Suihko, ohjelman omistaja
Jere Kunnas, Henkilöstösuunnittelupäällikkö
Merja Nordling, ohjelmapäällikkö
Päivi Petrelius, Lastensuojelun asiantuntija
Kaisu Toivonen, Suomenkielisen opetustoimen johtaja
Heli Holm , tiedottaja Sivistystoimen viestintäpäällikkö
Projektipäälliköt?

Kehitysohjelman toteutus
Kehitysohjelman päävaiheet ja karkea aikataulu
<Kuvaa kehitysohjelman kesto ja hahmottele yleisellä tasolla ohjelman aikataulu. 
Kuvaa mahdolliset tunnistetut vaiheet etenemisessä. Esitä mahdolliset vuosittaiset painopisteet tai teemat ja kuvaa tunnistetut välitavoitteet. Voit lisätä tähän tai liitteeksi havainnollistavan aikataulukuvan (esim. tiekartta/roadmap).Tarkempi aikataulusuunnitelma laaditaan ohjelman suunnitteluvaiheen aikana (koko ohjelman ajanjaksolle yleisellä tasolla ja tarkemmin ensimmäiselle vuodelle).>

Nuorten elinvoimaisuus-ohjelma työskentely käynnistettiin sidosryhmien kartoittamisen ja nuorisotakuun sisältöihin tutustumisen merkeissä Nuorisotakuutreffeillä 11.4.2013. Tilaisuuden tavoitteena oli myös vastaanottaa syötteitä ohjelmatekstin sisältöihin yhteistyökumppaneilta.
Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman julkitulotilaisuus pidetään 19.9. Omniassa nimellä ”Elinvoimana nuoret –festari”. Tilaisuudessa Espoon kaupungin johdon edustajat, Espoon hiippakunnan piispa tapio Luoma sekä koulutuskuntayhtymä Omnian johtaja Tapio Siukonen allekirjoittavat yhteisen julkilausuman, mihin he yhdessä sitoutuvat kuluvan valtuustokauden aikana nuorten tilanteen parantamiseksi Espoossa.

Muu aikataulu!!!

Kehitysohjelman sisältö 
<Listaa hyötytavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat, jo tiedossa olevat projektit ja toimenpiteet. Kuvaa sekä uudet (ehdotettavat) projektit ja toimenpiteet että jo käynnissä tai suunnitteilla olevat, jotka kannattaa jatkossa liittää osaksi kehitysohjelmaa. Kuvaa lyhyesti jokainen jo tunnistettu projekti tai toimenpide käyttämällä alla olevaa taulukkoa tai kuvaamalla vastaavat asiat muussa muodossa, esimerkiksi tekstinä ja tarkemmin liitteessä.
Voit esittää myös jo alustavia prioriteetteja: mikä on tärkeintä kehitysohjelman hyötytavoitteiden saavuttamiseksi ja mikä on kiireellisintä eli tulee toteuttaa ensin.>

<Kirjoita tähän>

Taulukko 2: Ehdotuksia ohjelmaan sisältyviksi projekteiksi ja toimenpiteiksi Projekti / toimenpide Lyhyt kuvaus Yhteys kehitysohjelman hyötytavoitteisiin Vastuuhlö/ yhteyshlö Status 
(esim. idea/ suunnitteilla/ käynnissä) Ajoitus (alustava, vuositasolla) Kustannukset (arvio)

PAAVO-ohjelma Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke Nuorten asunnottomuus vähenee Jatkohanke käynnistymässä. Ulla Nord, HDL

VAMOS-toimintakeskus Nuorten toimintakeskus Espoon keskuksessa tarjoaa tukea ja ryhmätoimintaa 17–25-vuotiaille nuorille. Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat
Marja-Leena Remes, Espoo Käynnistyy 09/2013

Sopimus tehty 09/ 2013- 2015 v. 2013, 150 000€
v. 2014
365 475 €
v. 2015
366 794 €

SITRA/ Pääosassa maahanmuuttajanuoret ??
Maahanmuuttajataustaisten nuorten aktivointi opiskelemaan tai työelämään taiteen ja kulttuurin keinoin (forum-teatteri) . Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat,
Maahanmuuttajataustaiset nuoret Anna-Maria Vilkuna, Metropolia ammattikorkeakoulu
Sampo Suihko, EspooSuunnitteluvaihe ?? ??

ESR-hanke nuorten työttömyyden vähentämiseksi ??

Vantaan Petra-hankkeen kokemusten hyödyntäminen ja mallintaminen EspooseenNuorten työttömyys vähenee Teemu Haapalehto, Espoo ideavaiheessa ?? ??

Tyttöjen talo ?? Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta Tero Luukkonen, Espoo

Romaninuorten tilanteen kehittäminen??

Vammaisten nuorten tilanteen kehittäminen?

Tunnistetut riippuvuudet muihin ohjelmiin, projekteihin ja muuhun työhön
<Kuvaile kehitysohjelman riippuvuudet, rajapinnat, mahdolliset synergiat tai muut keskeiset yhteydet sekä muihin ohjelma-aihioihin että ohjelmien ulkopuolisiin projekteihin, tehtäviin ja prosesseihin. Riippuvuus voi liittyä esimerkiksi yhteisiin tavoitteisiin, kumppanuuteen, jaettuihin resursseihin tai aikatauluun. Huomioi sekä Espoon kaupungin organisaation sisäpuoliset että ulkopuoliset riippuvuudet. Kuvaa lyhyesti, miten kukin riippuvuus/yhteys vaikuttaa ohjelmaan ja miten se tulee huomioida ohjelmassa. Tärkeimmät sidosryhmät kuvaillaan tarkemmin kohdassa 11.>

Nuorten elinvoimaisuus-ohjelmalla on tunnistettavissa yhteyksiä erityisesti Osallistuva Espoo ja Kestävä kehitys-ohjelmien kanssa. Nuorten elinvoimaisuus-ohjelmassa yhtenä tavoitteena on osallistaa nuoria kehittämistyöhön suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin osalta. Osallisuutta tullaan vahvistamaan myös komeusasiantuntijuus-näkökulmasta. Nuorten elinvoimaisuus-ohjelmassa ei kuitenkaan kehitetä espoolaisnuorille osallistumisrakenteita tai –menetelmiä.
Nuorten elinvoimaisuus-ohjelmassa vahvistetaan sosiaalisesti kestävän kehityksen näkökulmasta erityisesti vieraskielisten, vammaisten sekä romaninuorten tilannetta.

Tärkeimmät sidosryhmät

<Ohjelman sidosryhmällä tarkoitetaan organisaatiota, ryhmää tai tahoa, joka voi vaikuttaa ohjelman toteutukseen ja onnistumiseen ja/tai johon ohjelma tulee vaikuttamaan.
Listaa keskeisimmät tunnistetut sidosryhmät, kuten asiakasryhmät, rahoittajat, toimittajat ja kumppanit. Huomioi tarvittaessa myös Espoon kaupungin organisaation sisäpuoliset sidosryhmät. Kuvaa lyhyesti kunkin sidosryhmän rooli kehitysohjelman onnistumisen kannalta.>

Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman tärkeimpiä sidosryhmiä nuorten lisäksi ovat kaupunkiorganisaation sisältä sivistystoimen tulosyksiköt, sosiaali- ja terveystoimen lastensuojelu, oppilas- ja opiskelijaterveydenhuolto, maahanmuuttajapalvelut, vammaispalvelut, työllisyyspalvelut sekä aikuissosiaalityö. Muita? Teknisen ja ympäristötoimen alalta keskeinen yhteistyötaho on kaupungin asuntoyksikkö. Muita? Kaupunkikonsernin osalta keskeisiä sidosryhmiä ovat kaupunkikehitys, henkilöstöyksiköt  Muita? Kaupungin omien toimijoiden rooli on…

Tärkeimpiin sidosryhmiin valtakunnan ja maakunnan tasolta kuuluvat Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Opetushallitus, Uudenmaan ELY-keskus, TE-hallinto, Uudenmaan TE-toimisto, Kansaneläkelaitos KELA, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry muita?

Espoon sisäisiä merkittäviä yhteistyökumppaneita ovat mm. koulutuskuntayhtymä Omnia, Omnian etsivä nuorisotyö ja työpajat, Sveps, Omnian Työtaitaja-hanke, ammattikorkeakoulut Metropolia ja Laurea, Espoon TE-toimisto , Espoon monikulttuuriasiain neuvottelukunta, Espoon seurakuntayhtymä ja seurakunnat sekä uskonnolliset yhteisöt sekä järjestöt kuten Espoon järjestöjen yhteisö ry,  Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö/Vamos, Ice Hearts ry, KoKo Espoo ry, Espoon partion tuki ry, Mannerheimin lastensuojeluliitto jne. Mitä liittyen vammaisiin nuoriin/ romaninuoriin?
Lisäksi merkittäviin sidosryhmiin kuuluvat Helsingin seudun kauppakamari, Pääkaupunkiseudun yrittäjät ry, Espoon Yrittäjät ry sekä espoolaiset yritykset. Muita? Yritykset ovat merkittävässä asemassa nuorten oppisopimuksen toteuttamisen sekä työssä oppimisjaksojen toteuttamisen ja varsinaisen työllistymisen kannalta.

Merkittävimmät riskit
<Ohjelman riskillä tarkoitetaan epävarmaa tapahtumaa, joka toteutuessaan uhkaa ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Listaa keskeisimmät tunnistetut kehitysohjelman toteuttamiseen ja hyötytavoitteiden toteutumiseen liittyvät riskit. Keskity merkittävimpiin riskeihin, jotka toteutuessaan voisivat vaarantaa tavoitteiden saavuttamisen. Käsittele sekä Espoon sisäiset että ohjelman toimintaympäristöön liittyvät riskit.Kehitysohjelman suunnitteluvaiheen aikana toteutetaan tarkempi riskianalyysi ja laaditaan riskienhallintasuunnitelma.>
<Kirjoita tähän>

Ehdotus etenemistavaksi kehitysohjelman suunnittelussa
<Esitä ehdotus kehitysohjelman suunnitteluvaiheen toteuttamiseksi, esimerkiksi tarvittavat selvitys- ja valmistelutyöt, ohjelmasuunnitelman laadintaan liittyvät vastuut, ehdotus suunnitteluun osallistujista ja tarvittavista asiantuntijoista sekä työmääräarvio ja suunnittelun aikataulu.>

Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman suunnittelun tueksi konsultoidaan nuorten työllisyysasioihin liittyen kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikköä, aikuissosiaalityön päällikköä sekä Espoon TE-toimiston henkilökuntaa. Nuorten asunnottomuusasioiden kehittämisessä konsultoidaan erityisesti espoon kaupungin asuntopäällikköä sekä aikuissosiaalityön päällikköä. Vammaisten nuorten osalta konsultoidaan kaupungin vammaispalvelupäällikköä. Maahanmuuttajanuorten osalta konsultoidaan kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikköä sekä sosiaali- ja terveystoimen maahanmuuttaja-asioihin erikoistunutta erityissuunnittelijaa. Romaninuorten asioissa konsultoidaan laajempaa ryhmää romaniasioihin perehetyneitä asiantuntijoita sekä Espoon kaupungista että Uudeltamaalta. Konsultaatiot tulevat ohjaamaan ohjelmakuvauksen sekä syksyn aikana tuotettavan toteuttamissuunnitelman kirjaamista.

Sivistytoimessa on menossa suuri organisaatiouudistus, jonka mukanaan tuomat hyödyt kootaan yhteen nuorten elinvoimaisuuden edistämisen näkökulmasta. Mahdollisesti elokuussa 2014 toteutuvan Aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen vaikutuksen Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman tavoitteiden edistämiseksi selvitetään ja kootaan.

Syksyllä 2013 julkaistaan Kouluterveyskyselyn uudet tulokset. Näiden osalta tarkistetaan Espoon nuorten kokemaa tilannetta hyvinvoinnin kannalta.

Mitä muita selvityksiä tarvitaan hyötytavoite 1:n toteuttamisen tueksi?

Tarvitaanko selvityksiä hyötytavoitteeseen nro 2? (Harrastetakuu)

Espoolaisnuorten asunnottomuuden syyt selvitetään, jotta voidaan alkaa etsiä keinoja mm. teknisen ja ympäristötoimen, Espoon Asunnot Oy:n, Nuorisosäätiön  sekä Nuorisoasuntoliiton kanssa nuorten asunnottomuuden vähentämiseen. Lisäksi selvitetään miten voidaan vaikuttaa siihen, että osa tuetusta asumisesta jatkossa osoitetaan alle 29-vuotiaille nuorille.

Espoossa selvitetään mahdollisuutta suunnitella ja rakentaa soluasumiseen suunniteltuja asuntoja, joissa voi olla kerroksittain yhteisiä tilaratkaisuja. Lisäksi selvitetään mitä mahdollisuuksia on osallistaa nuoria vanhojen asuntojen remontointiin siten, että remontin jälkeen jollain nuorella on saada asunto omaan käyttöön remontin jälkeen.

Nuorten työllisyyden edistämiseksi selvitetään minkä verran Espoon kaupunki tällä hetkellä tarjoaa kesätyöpaikkoja sekä harjoittelupaikkoja koululaisille ja ammattiin opiskeleville. Elinkeinoelämän kanssa selvitetään mahdollisuuksia lisätä yhteistyötä työ-ja harjoittelupaikkojen lisäämiseksi, sekä Kesäseteleiden käyttöasteen  lisäämiseksi.

Selvitetään miten voidaan vaikuttaa siihen, että vammaisille nuorille ei automaattisesti anneta eläkepäätöstä 15-vuotiaana, jonka seurauksena työllistyminen mm. työpajojen kautta estyy.

Liitteet
<Listaa ohjelmakuvauksen liitteet. Liitteinä voi olla esimerkiksi tarkemmat selvitysraportit, tavoitetilan tarkempi kuvaus, hahmotelma aikataulusta tai kustannuksista tai kehitysohjelman suunnitteluvaiheen tarkempi työsuunnitelma.>
<Listaa tähän ja lisää viittaus tai linkki materiaaliin tarvittaessa>